Marlon ja Drewn kaksilapsinen perhe toivottaa tervetulleeksi sen uusimman tulokkaan. Vauvan myötä uuden äidin Marlon unet ja pinna jäävät kuitenkin lyhyeksi. Apua on kuitenkin tulossa yöhoitajan Tullyn kautta. Ja sen jälkeen mikään ei olekaan enää entisellään.
Elokuva on katsaus jokaisen ”tuoreen” äidin arkielämään. Lapsia pyörii ympärillä, kotiakin pitäisi hoitaa ja mieskin siinä samalla huomioida – mutta uusi vauva vaatii huomiota niin päivällä kuin yölläkin. Toki vaavit ovat hyvinkin erilaisia, mutta siitä huolimatta soisin kaikkien uusien vanhempien näkevän tämän. Ehkäpä se auttaisi toisen ahdingon ymmärtämisessä ja siinä arjen pyörittämisessä. En tiedä, onko Suomessa yöhoitaja palkattavana, mutta se olisi tietenkin myös yksi mahdollinen vaihtoehto unettomuuden seurauksien kanssa tasapainoileville.
Näyttelijät tekevät hyvää työtä. Daamit Theron ja Davis vievät leffaa sujuvasti eteenpäin ja mikään heidän käytöksessään ei vihjaa yllättävään loppuratkaisuun. Toki on myönnettävä, että nyt leffan nähneenä siihen voi löytää viitteitä. Mutta en kommentoi sitä tässä enempää, että ei mene maku leffan katsomisesta. Joka tapauksessa Ms. Theron on vakuuttava väsyneenä äitinä ja Ms. Davis hänen yli-innokkaana kaikkeen kykenevänä yöllisenä lastenhoitajana. Heidän keskinäinen dialoginsa on mielenkiintoista seurattavaa, jopa siinä määrin, että välillä tuntee kurkistelevansa toisten ihmisten olohuoneeseen salaa. Keskinäinen kemia loistaa hyvin ja ilman sitä, näinkin vakuuttavaa lopputulosta olisi tuskin saatu aikaiseksi.
Ohjaaja Mr. Jason Reitman ja käsikirjoittaja Mr. Diablo Cody ovat ottaneet leffan myötä mielenkiintoisen haasteen vastaan. Miten tehdä mielenkiintoinen ja koskettava elokuva väsyneestä äidistä, joka saa apua arkeen yöhoitajalta. Ilmeisen hyvin, sillä ainakin täällä päässä kiitän ja kumarran koskettavasta elokuvasta. Se ei tee vauvaperheen arjesta liian glamööriä tai kakkavaippojen keskellä pyörimistä, vaan onnistuu jotenkin sen arjenmakuiseksi tekemisessä. Tällaisia leffoja saisi nähdä enemmän valkokankaalla. Arki voi olla myös mielenkiintoinen elokuvan aihe. Toisaalta näin sujuva yhteistyö kameran toisella puolella ei yllätä, sillä miehet ovat tehneet yhdessä aiemminkin töitä. Hyviä esimerkkejä siitä ovat Juno (2007), Jennifer’s Body (2009) ja Young Adult (2011).
Tällä kertaa herrat Reitman ja Cody ovat ottaneet haasteen vastaan äitiyden pohtimisessa. Mikä määrittelee sen, millainen on hyvä äiti ja miksi pitäisi olla hyvä äiti. Kunhan lapset voivat hyvin ja itse siinä samalla, niin pitääkö sitä oikeasti vaatia enemmän. Tuntuu siltä, että nykyää törmää yhä enemmän äitiyden suorittamiseen – pitäisi olla sitä ja tätä, kaiken näyttää kauniilta ainakin somekuvissa jos ei muuten. Arki sitten voi oikeasti olla jotain muuta, minkä Tully myös hyvin osoittaa.
| Vauva valvottaa ja äitiä väsyttää |  |
|---|---|
| Tully on mielenkiintoinen ja koskettava elokuva vauvaperheen arjesta, jossa molemmat vanhemmat vaikuttavat elävän omaa elämäänsä. Näyttelijät osaavat hommansa ja lopputuloksena on hyvin lämminhenkinen, aidon ja rehellisen oloinen lopputulos. Tässä ei mitään äksöneitä ja erikoistehosteita nähdä, mutta sitäkin enemmän yöavun vaikutuksen merkitystä. Leffan loppu tulee aika lailla puskasta ja yllätti myönteisesti ainakin tämän katsojan. Suosittelen rainaa kaikille pienten lasten vanhemmille – koittakaa löytää aikaa tämän rainan katsomiseksi sekä meille muille, jotka haluamme nauttia hyvästä elokuvasta. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |
Kesto: 1 tunti 36 minuuttia
Näyttelijät: Charlize Theron, Mackenzie Davis, Mark Duplass, Ron Livingston,
Osastot: Draama, Kevyttä katseltavaa, LeffatHenkilöt: charlize theron, mackenzie davis