VALIKKO

To do’s and don’ts – Elokuvissa kävijän ”säännöt”

Olen tässä pohtinut pitkään ystävieni kanssa sitä, että miten saisi elokuvissa  kanssakävijät käyttäytymään inhimillisemmin ja huomioimaan muita kanssa katsojiaan paremmin. Ja vaikka kuulostankin kohta nalkuttavalta vanhalta akalta, niin uskoisin näiden ’sääntöjen’ auttavan kaikkia nauttimaan elokuvakokemuksesta paremmin. Sillä on hyvä muistaa, että myös se naapurituolissa istuva on maksanut siitä lipustaan ihan oikeaa rahaa ja toivoo saavansa sille vastinetta valkokankaalta, ei sen toiselta puolelta – elokuvaa seuraavilta katsojilta

  1. Tule paikalla ajoissa. Harva niistä trailereista on innostunut, mutta vielä suurempaa joukkoa harmittaa se, että tulet paikalle elokuvan jo pyöriessä. Asia kannattaa ottaa myös leffaan valmistautumisen merkeissä. Siinä sitä ehtii rauhassa ottaa takin päältään, laittaa kännykän äänettömälle ja istua alas. Hyvällä onnella luvassa on myös uusia ja mielenkiintoisia trailereita.
  2. Älä tule hajuvesikaupan kautta. Käsivarsillasi leijuvat tai kaulaasi alaspäin valuvat sen seitsemän eri tuoksua riittävät sekoittamaan jokaisen salissa olevan pään kunnon migreenikohtausta vastaavalla tasolla. Elokuvassa käymisen tulisi olla visuaalinen, ei hajuaistiin rajoittuva elämys.
  3. Älä rapistele niitä karkkeja koko ajan. Osta mieluummin hiljaisia karkkeja, avaa pussisi ennen leffan alkamista ja vielä parempaa, koita pärjätä ilman niitä.
  4. Jos todellakin jonkin massiivisen pakon edessä joudut räpläämään kännykkääsi elokuvan aikana, koita tehdä se jossakin totaalisen pimennossa esimerkiksi takkisi sisällä. Kännykän kirkas ruutu loistaa salista omalta paikaltasi kuin E.T.:n kutsuvalo ja kiinnittää taatusti kaikkien takanasi / vierelläsi istuvien huomion elokuvan sijasta.
  5. Pidä se kännykkä oikeasti pois päältä. Asiaa ei auta yhtään se, että katselet syyllisen näköisenä muualle, kun kännysi alkaa huutelemaan kutsuhuutoaan taskusi / laukkusi pohjalla. Jos näin käy, niin sammuta se ystävällisesti (= lyö luuri korvaan) sen sijaan, että alat selittämään ”mä olen kuule just nyt elokuvissa ja tässä on menossa tosi jännä kohta…” Soittava ihminen kyllä ymmärtää sen.
  6. Älä supise, selosta tai kommentoi elokuvaa sen aikana mukana olevallesi parhaalle ystävällesi. Salissa on niitäkin, jotka oikeasti haluavat nähdä sen leffan ilman niitä selän takaa kuuluvia kommentteja siitä, mitä mieltä olet valkokankaalla heiluvista tapahtumista. Salit on suunniteltu kantamaan ääntä katsojille – siis myös sinun. Koita siis pinnistellä ja säästellä nämä arvokkaat asiasi kerrottavaksi vasta elokuvan loppumisen jälkeen.
  7. Älä pidä niitä jalkoja sen edessä istuvan viereisen penkin päällä. Jalkahikesi ei haise niin hyvälle, että sitä viitsisi haistella elokuvan aikana. Kuten sanottu elokuvan ei tulisi olla hajuaistia elävöittävä elämys.
  8. Älä potki edessä istuvan selkänojaa. Erikoistehosteet on hyvä jättää valkokankaalle. Mustelmat tai mutkalla oleva selkä eivät ole niitä.
  9. Älä jää seisomaan keskelle istuinriviä lopputekstien aikana. Joko istu kiltisti paikallasi elokuvan lopputekstien loppuun tai poistu rivakasti salista. Siellä on kuitenkin vielä meitä, jotka haluavat nähdä elokuvan ihan loppuun asti, eivätkä nämä katsojat välttämättä innostu esittämistäsi käsimerkeistä valkokankaalla lopputekstin sijaan.
  10. Elokuvasalin penkkejä ei ole tehty seksuaalisen ilmaisun esityksiin. Mikäli et voi pitää huuliasi, sormiasi tai muuta ruumiinosiasi irti mukanasi olevasta seuralaisestasi suosittelen hotellihuoneen vuokraamista elokuvasalin sijaan. ’Pornografisen’ live-esityksen seuraaminen / kuunteleminen ei ollut se, mitä elokuvasaliin tullaan katsomaan tai kuuntelemaan.
  11. Nauti elokuvasta. Sitä varten sinne leffaan asti on mennyt – sinä ja minä.

Ennen kuin alat siellä hihittelemään ääneen, niin voin kertoa, että nämä kaikki kohdat on tullut todistetuksi useamman kuin kerran blogin pitämisen aikana. Joten leffa-käytöksen kultaisia sääntöjä vaikutetaan oikeasti tarvittavan. Lista ei varmaankaan ole loputon, joten jos mieleesi pullahtaa jotain muuta vielä, kuulen siitä mielelläni. Itse tyydyn nyt vain listan naputtamiseen, sillä vaikka mieli leffaan tekevi, niin tällä hetkellä keuhkoja ylös repivä flunssa estää oman ja muiden salissa olevien elokuvanautinnot. Onneksi kotoa löytyy kasa DVD:tä.

Osastot: Elokuvia ja elämää
Kommentit

Vastaa