Legon uusin supersankari elokuva sijoittuu samaan universiumiin missä sen edellinen sankari Emmet teki taikojaan. Tällä kertaa Batman puolestaan joutuu tekemään henkistä kasvua ja oppimaan ryhmätyötaitoja pelastaessaan Gotham Cityä Jokerilta ja hänen rekrytoimiltaan muilta pahiksilta. Onneksi häntä ovat siinä auttamassa uudet tuttavuudet vahingossa adoptoitu yli-innokas nuori Dick Grayson ja Gotham Cityn uusi poliisipäällikö Barbara Gordon sekä aina uskollinen Alfred.
Tätä sitten on osattu odottaa edellisen Lego-elokuvan jälkeen. Ja onhan tässä väliaikana Lego myös takonut rautaa, kun median puolella pyörivät pieniä ja vähän suurempiakin ihastuttavat Lego-lyhyt animaatiot. Joten Warner Animation Groupin toiminta ei sinänsä yllätä. The Lego Movie takoi taaloja kotiin kiivaaseen tahtiin, joten olihan se jonkinasteinen jatko-osa tiedettävissä. Sen sijaan minut yllättää se, että niitä on tulossa tässä määrin. Batmanin lisäksi suunnitteilla on The Lego Ninjago ja The Lego Movie Sequel -animaatiot sekä tietenkin The Billion Brick Race. Onhan Lego-palikoilla toki hauska leikkiä ja niitä työnnetään firmasta ulos tahtiin, joka voi hirvittää heikkohermoista. Mutta toivoisi Warner Animation Groupin kehittelevän myös muita ideoita näiden palikkatyyppien ulkopuolelle.
Ohjauksesta on vastannut Mr. Chris McKay, joka myös valvoi animaattorien työtä The Lego Movie (2014) kuvauksissa. Ja vaikuttaa siltä, että jos edellinen elokuva ei ollut riittävän vauhdikas tai itseironinen niin tämä raina on sitten kaikkea sitä. Valkokankaalla tapahtuu koko ajan jotain. Tälle katsojalle vähempikin tahti olisi riittänyt, että siitä kaikesta olisi ehtinyt nauttia. Leffa on kuitenkin hauska ja selvästi suunnattu koko perheelle, myös 1980-luvulla leffoja ja 1960-luvulla Batmania seuranneille. Sillä niin laaja skaala erilaisia pahiksia marssitetaan esiin unohtamatta Batmanin menneisyyttä televisiossa. Ehkä ne perheen vanhemmat ihmiset oli tällä tarkoitus saada tyytyväiseksi leffalipun maksamisesta, siinä samalla kun nuorisokaarti keskittyy itse Lego-universiumin Gotham Cityyn ja siellä tapahtuvaan lähes alituiseen menoon ja meininkiin. Olipa niin tai näin, niin leffassa kai kyllä nauraa. Eikä se perheen / ystävien merkitys myöskään jää sinne taka-alalle.
Lego-leffaan verrattuna Batmanin seikkailut on kuitenkin helpompi pitää hallussa, vaikka Gotham Cityn lisäksi piipahdetaan parissa muussakin paikassa. Mutta ehkäpä hahmona Batman on sen verran tuttu ja turvallinen, että se riittää tuomaan esille riittävästi mielenkiintoisia piirteitä. Ja niitä todellakin tulee. Ei vain pelkästään Lepakkomiehestä vaan samalla hänen arkkivihollisestaan Jokerista sekä muiden elokuvien pahiksista, jotka ovat saaneet ansaitun paikkansa tässä rainassa. Lego-elokuvan Emmetin tavoin Batman on myös mestarirakentaja, mutta elokuvan juonen olemassaolo ei ole enää siitä kiinni. Tavallaan tämä on sääli, sillä Lego-elokuvien toivoisi kannustavan legoilla rakenteluun (vaikka sitten vain sen oheismarkkinoinnin kautta). Mutta nyt mennään sata lasissa pelastaman sitä kotikaupunkia eikä siinä jää paljon muuta tehtävää katsojalle kuin äimistellä sitä kaikkea.
Itselleen uskollinen 
ja ironinen leffa, joka ei päästä Lepakkomiestä helpolla. Katsoja saa kurkistaa Batmanin menneisyyteen ja tutustua uusiin pahiksiin, joita ei ennen Gotham Cityssä ole tavattu. Leffa etenee vauhdikkaasti itseään täynnä olevan Batmanin johdolla. Mutta mukaan on tietenkin saatu myös sitä perinteistä kasvutarinaa, jotta leffa ei menisi vain 9-pakkauksen ihasteluksi. Valkokankaalla tapahtuu lähes koko ajan jotain. Rauhallisempikin tahti olisi minulle riittänyt, jotta olisi voinut äimistellä kaikkia legoista tehtyä asioita, mutta nyt näin. Kaiken toiminnan keskellä raina on myös hauska, koskettava ja tosiystävyyttä korostava, olipa se sitten kenen tahansa välillä. Suosittelen leffaa kaikille legoista ja Lepakkomiehestä pitäville. Overall Kokonaisarvosana.