VALIKKO

The Judge – Tuomari

The Judge-elokuvassa isossa kaupungissa vaikuttava lakimies Hank Palmer (Robert Downey Junior) palaa maaseudulle kotimaisemiinsa Carlinvilleen äitinsä kuoleman jälkeen vain todetakseen, että hänen isäänsä Joseph Palmeria (Robert Duvall) paikallista tuomaria syytetään murhasta. Oikeussalissa hän saa vastaansa voitokkaan syyttäjän (Billy Bob Thornton), joka ei usko tuomarin ajaneen vahingossa pyöräilijän päälle ja Hank joutuu tekemään enemmän töitä kuin koskaan aiemmin.

Oikeussali- ja perhedraaman läpikäymisen lisäksi elokuvassa on enemmän sivujuonia kuin laki sallii. Niitä edustavat muun muassa Hankin entinen heila Samatha (Vera Farmiga) ja Hankin veli entinen baseball-tähti Glen (Vincent D’Onofrio). Nämä ovat toki mukavia lisiä, mutta herrojen Duvall ja Downey Junior keskinäinen voimien mittely olisi pärjännyt ilman niitäkin. Katsojana tämä oikeasti harmittaa, sillä pidän Mr. Duvalin elokuvista. Ja nyt samaan rooliin harkitut herrat Jack Nicholson ja Tommy Lee Jones lienee voivat huokaista helpotuksesta. Iästä huolimatta hyvältä näyttelijältä pitäisi vaatia enemmän tai ainakin antaa enemmän vapauksia itsensä parempaan ilmaisuun. Tämä urputus siitäkin huolimatta, että Mr. Duvallin suuntaan on satanut runsaasti myönteistä suitsutusta ja ehdokkuuksia eri elokuva-alan mittelöissä.

Kärttyisen isän ja pojan ajatusmaailman takaa löytyvät Cran Torinon aikoinaan kynäilleet herrat Nick Schenk ja Bill Dubuque. Joten Hankin ja hänen isänsä Josephin yhteenotot ja murisemiset eivät yllätä. Kissanhännän vetoa ennen lopullista sydänten sulamista onkin luvassa valkokankaalla ylitse oman tarpeen. Ja tähän heidän olisikin pitänyt keskittyä liian laajan henkilöstön keräämisen sijasta. The Judge-elokuvassa on sivujuonia niin paljon, että niistä jokaisesta olisi saanut jo itsessään makoisan oman elokuvansa.

Ohjauspuikoissa näyttelijöitä oikeaan tunnetilaan on ohjaillut Mr. David Dobkin, joka on tullut tutuksi elokuvan ystäville aiemmin jo rainoista Shanghai Knights (203), Wedding Crashers (2005) ja The Change-Up (2011). Mies on myös ollut vaikuttamassa tuottajana elokuvissa Jack the Giant Slayer (2013) sekä R.I.P.D. (2013), joten toimintaa ja huumoriaa löytyy omalta mukavuusalueelta. Nyt olikin mielenkiintoista nähdä, miten mies pärjäsi draaman parissa. Tavoittelemista vielä jäi, sillä elokuva tasapainoilee oikeussalidraaman, perhedraaman ja kevyen draaman välillä. Kaikki nämä yksinään ovat hyviä vaihtoehtoja, mutta keskinäisenä soppana eivät oikein anna elokuvalle kunnon suuntaa. Asiaaei paljon helpota se, että ohjaaja vaikuttaa alleviivaavan jokaista tunneperäistä kohtausta isolla yliviivaustussilla.

Koti oikeussalissawww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
The Judge -elokuva käsittelee aika paljon sitä, miten puolustaa sellaista, joka ei ole koskaan puolustanut sinua. Hank on kokenut isänsä olevan perheen tyranni ja joutuu nyt miettimään arvojaan uudestaan puolustaessaan isään liikennetapaturmasta aiheutuneen kuoleman vuoksi. Oliko yliajo tahallinen vai tahaton jää syrjää, kun elokuva keskittyy kertomaan tarinaan perheestä, anteeksiantamisesta, laista ja oikeudesta. Katsojan näkökulmasta valkokankaalla nähdään kuitenkin paljon hukkaan heitettyä taitoa ja elokuvan keskeisen teeman katoavuutta. Tästä huolimatta suosittelen elokuvaa kaikille herrojen Duvall ja Downey Junior ystäville.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.

Osastot: Draama
Henkilöt: , , , ,
Kommentit

Vastaa