VALIKKO

The American – Amerikkalainen

The American kertoo paranoidista salamurhaajasta /asesepästä, joka haluaisi päästä ”eläkkeelle” ja siten viettää rauhallista elämää rakkaidensa kanssa. Ammattivalinnan ollessa kuitenkin se, mikä on, joukosta poistuminen ei välttämättä ole kovin yksioikoista. Tarinan perusjuoni kuulostaa yllättävän tutulta….. Hmm….. 22 Bullets taitaa huhuilla tännepäin. Se, kumpi näistä kertoo paremmin sen, millaista on pyrkiä pois asemasta, missä se tapahtuu yleensä vain tulemalla tapetuksi, jää katsojan päätettäväksi. Huomattavaa on kuitenkin se, että kumpikin elokuva on omalla tavallaan hyvinkin hidastempoinen ja elokuvaa rakentava – ehkä Italian maisemat vaativat sitä. Lisäksi olisin suonut tälle rainalle sen alkuperäisen nimen ”A Very Private Gentleman” Martin Boothingin vuonna 1990 kirjoittamasta novellista, mikä kuvaisi elokuvan tyyliä huomattavasti enemmän kuin nykyinen otsikko.

George Clooney näyttelee Jack / Edward Clark nimistä salamurhaajaa / yksilöllisten aseiden tekijää, joka viettää ansaittua aikaansa Taalainmaalla Ruotsissa yhdessä ystävänsä Ingridin (Irina Björklund – jolle oli jopa suotu muutama vuorolause) kanssa. Elämä ei kuitenkaan ole kovin helppoa, kun takana niskaan on hengittämässä lauma salamurhaajia, jotka mielellään auttaisivat Jackin / Edwardin sinne autuaimmille metsästysmaille. No, ihminen elää ja kuolee ja lopulta sälli pakenee Italiaan tekemään sen viimeisen keikkansa ja rakentamaan yksilöllisen aseen Mathildelle (Tekla Reuten) yhdyshenkilönsä Pavelin (Johan Leysen) pyynnöstä. Mutta jotta elokuva ei olisi liian yksiviivainen, tässäkin hommassa tulee mutkia matkaan, eikä voi koskaan olla varma keneen luottaa. Tämän kohtalon kokee myös prostitoitu Clara (Violante Placido), jonka Jack / Edward haluaa ”pelastaa” ja aloittaa yhdessä uuden elämän hänen kanssaan. Elokuva pyrkii siis jollakin tasolla esittämään, että rakkaus voi parantaa särkyneen sielun – niin se varmaan on.

Elokuva on Anton Corbijin ohjaama trilleri, jossa ei ehkä ole ihan sellainen loppu kuin alussa luulisi. Ohjaaja on muutenkin mielestäni onnistunut hyvin nostamaan esille olennaiset piirteet rainan menestymisen turvaamiseksi, jolloin se ei lepää pelkästään Mr. Clooneyn nimen harteilla. Ohjaajana tuolilla istuessaan Mr. Corbijin on onnistunut tekemään visuaalisesti kauniin elokuvan, joka 22 Bullets rainan tavoin voisi toimia Italian matkailumainoksena. Visuaalisuus ja pysähtyneisyyden kuvaaminen jatkuu pitkissä ja mitään tapahtumattomissa otoksissa keskittyen näyttelijöiden ilmeisiin ja eleisiin sekä muihin minimaalisiin yksityiskohtiin. Haaste filmille The American nouseekin siitä, että kuka jaksaa innostua katsomaan viittä minuuttia toista kahvikupin ääressä ilman dialogia. Mr. Clooney kyllä hallitsee kohtauksensa ja jaksaa yllä pitää mielenkiintoa esittämällä sisäisiä ristiriitaisia ja vainoharhaisia tuntemuksiaan olotilansa kautta. Kaikista näyttelijöistä ei siihen ole, vaan tueksi yleensä tarvitaan paljon sanoja. Mutta ne, jotka kaipaavat Mr. Clooneyn tunnettua charmia, joutuvat pettymään tässä kohtaa. Valitan.

Mr. Clooneywww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
kiitos. The American on ihastuttava salamurhaajatarina, joka on huomattavasti enemmän taide-elokuva kuin varsinainen mätkimis-ammu-pakene-raina. Ikävä tuottaa pettymys sitä hakijoille, mutta silloin kannattaa hypätä tämä leffa yli tai luvassa voi olla kauneusunien ottaminen elokuvasalin tuolissa. Toimintakohtaukset vaikuttavat olevan niin luonnollisia ja häivytettyjä, että niitä ei välttämättä edes huomaa. Elokuva painottaakin hollywoodin tusinatavaran sijasta sisällöllistä laatua ja sen kuvaamista, mitä ihmisen pään sisällä tapahtuu. Haastava aihe, mutta The American on onnistunut siinä suhteellisen hyvin. Suosittelen leffaa, kun luulet haluavasi toimintaa, mutta oikeasti tiedät, ettet sitä kaipaa.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.

Eläkkeelle jäävät tai muuten vaan työstä pois pyrkivät salamurhaajat tuntuvat viehättävän katsojia suhteellisen useasti. Jokaisella löytyy varmasti omat suosikkinsa ja varmasti osa löytyy seuraavista:

  1. Léon (1994) Léon koittaa elää matalaa profiilia, mutta päätyy suojelemaan pikkutyttöä
  2. Pulp Fiction (1994) Jules ja Vincet pitävät työstään ongelmanratkaisijoina
  3. Kill Bill (2003, 2004) Viper halusi päästä naimisiin ja perustaa perheen.
  4. The Bourne Trilogia (2002, 2004, 2007) Jason Bourne selvittää identiteettiään
  5. The Matador (2005) Julian Noblella on keski-iän kriisi.
  6. In Brugges (2008) Kun keikka menee totaalisen pieleen, niin aina paeta Bruggesiin.
  7. 22 Bullets (2010) Mafiapomon vaikeudet olla eläkkeellä

Kaikille niille toimintaa kaipaaville kerrottakoon lohdutuksena, että Bruce Willis, kuulemma, työstää uutta Die Hard 5-elokuvaa. Yippie kay ey!! 🙂 🙂

Osastot: Draama, Jännitys, Leffat, Taide-elokuva
Henkilöt:
Kommentit

Vastaa