VALIKKO

Puss in Boots – Saapasjalkakissa


Shrek-elokuvissa omaa fanituspohjaansa kerännyt Saapasjalkakissa on saanut oman elokuvan. Ihanaa! Noissa viattomissa silmissä, jotka katsovat kuulijaansa on jotain niiiin ihanaa. Ja samalla kuitenkin tietää, että ripsien räpyttely on vain kisun keino saada tahtonsa läpi. Mutta se on niiiiin söpöä.  Tarinallisesti Puss in Boots elokuva sijoittuu aikaan ennen Shrekiä, joten vihreää jättiä kaipaavat voivat jäädä suosiolla leffasta pois. Elokuva ei myöskään anna minkäänlaisia oletuksia tulevasta yhteistyöstä, vaan se toimii ihan itsenäisenä leffanakin. Itse en pidä sitä  haittana, sillä vihreän jätin seikkailut ovat ainakin omalla kohdallani saavuttaneet kiintiönsä – ainakin toistaiseksi.

Puss in Boots tarinassa Saapasjalkakissa (Antonio Banderas) yrittää vuosien lainsuojattomana elämisen jälkeen saada elämänsä jälleen oikeille laillisille raiteille. Se on kuitenkin oletettua vaikeampaa, sillä hänen pitäisi tehdä yhteistyötä lapsuuden toverinsa Tyyristyllerön (Zach  Galifianakis) kanssa. Saapasjalkakissalla ja Tyyristylleröllä kun olivat menneet pavut ja karvat sekaisin nuoruusiässä, ja kumpikin oli tästä lähtenyt omiin suuntiinsa. Halu tehtyjen mokien korjaamiseen ja välien paikkaamiseen on kuitenkin Saapasjalkakissalla niin kova, että hän lähtee Tyyristyllerön ja hänen apurinsa Kitty Pehmotassun (Salma Hayek) mukaa etsimään taikapapuja, joilla pääsisi jättiläisten linnaan.

Elokuvaan on sekoitettu hyvällä maulla useampaa eri tarinaa aina Jaakosta ja pavunvarresta lastenloruihin Tyyristylleröstä. Se on todelllinen satumaailman mix-up, joka ihme kyllä toimii. Ainakin sen jälkeen, kun aikuinen katsoja osaa päästää mielensä vapaalle siitä, että missä sadussa / lorussa tämä hahmo oikeasti seikkaili. Englanninkielistä lorumaailmaa tuntevalle tämä voi olla haasteellisempaa ja itse ainakin joudun kaivamaan esiin seuraavat lorut: Jack and Jill, Mother Goose, The Goose that laid the golden eggs ja Humpty Dumpty, sekä vertaamaan niiden todellisuutta Saapasjalkakissan taiteellisiin vapauksiin.

Taiteellisia vapauksia oli käytetty Saapasjalkakissassa muuten hyväksi vallan mainioisti. Vaikka misu ei itsessään tee samanlaista vaikutusta kuin Shrekin rääväsuinen apuri Aasi (Donkey), niin elokuva kyllä hoitaa tehtävänsä. Sen espanjalainen/meksikolainen visuaalinen maailma on todella vakuuttava. Erityisesti on mainittava tanssiesitys, josta alla olevassa klipissä on pieni pala. Siihen on saatu mukaan kissanelämää tavalla, joka nostaa hymyn edelleen huulille.

Dreamworks on onnistunut taas tekemään uuden hyvän animaation. Ja tällä kertaa on kyllä myös hehkutettava 3D-kokemusta. Se on parasta, mitä tähän asti olen törmännyt. Lisäksi elokuva on selvästi suunnattu lapsikatsojille. Aikuisten näkökulmasta se tarkoittaa, että viittaukset ’vain aikuisten’ ymmärrettäviin asioihin on vähissä, elleivät jopa poissa. Tämä on sinänsä ihan mukavaa, sillä viime vuosien Dreamworks Animation piirretyt (Kung Fu Panda 2, 2011; Megamind, 2011; Shrek Forever After, 2010 ja Monsters vs. Aliens, 2009) ovat olleet enemmän koko perheen elokuvia. Nyt aikuiset voivat jättää pienokaisensa suosiolla katsomaan ohjelmaa, ilman liian suuria jännitteitä tai vaikeasti selitettäviä asioita.

Ihastuttava animaatiowww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
joka toimii itsenäisenä elokuvana. Saapasjalkakissa viihdyttää, kiihdyttää ja tarjoaa moraalisen loppuratkaisun, hieman surullisesta lopusta huolimatta. Paha sai (kai) palkkansa ja hyvä jatkoi elämäänsä. 88 minuuttia, jonka elokuva kestää jaksaa pitää katsojansa kiinni penkissä jännittämässä miten hahmoille oikein toiminnan tuoksinnassa käy. Elokuva yllätti myös erittäin positiivisesti 3D-tarjonnallaan, ja sen myöntäminen minulta, on jo aikamoinen suoritus. Vaikka Saapasjalkakissa on selvästi lapsille suunnattu elokuva, ei se tee pahaa meille aikuisillekaan seurata sen tapahtumia.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.
Osastot: Animaatio, Kevyttä katseltavaa
Kommentit

Vastaa