VALIKKO

Magic Mike XXL – Taika Mike XXL

http://static.rogerebert.com/uploads/movie/movie_poster/magic-mike-xxl-2015/large_MV5BNDMyODU3ODk3Ml5BMl5BanBnXkFtZTgwNDc1ODkwNjE_._V1__SX1216_SY640_.jpg

Valkokankaalla tavataan jälleen ”Magic Mike” ja hänen Kings of Tampa -strippariystävänsä Ken, Big Dick Richie, Tarzan ja Tito. Mike on periaatteessa jättänyt stripparihommat taakseen, mutta ystävänsä Tarzanin houkuttelemana lähtee sille viimeiselle kuuluisalle keikalle. Tämä johtaa miehet siihen suureen ja mahtavaan mies-stripparien kokoontumisajoihin, joissa katsotaan onko porukassa riittävästi munaa rahan takomiseen ja kirkuvien naisten kohtaamiseen. Matkalla kisoihin Myrtle Beachille Mike ystävineen törmään mielenkiintoisiin paikkoihin ja ihmisiin, joiden parissa taitojaan voi vielä hioa entistä paremmaksi.

Luvassa valkokankaalla pitäisi nyt olla kaikkea sitä, mitä ensimmäisessä Magic Mike -elokuvassa ei ollut. Eli katsojan pitäisi päästä tutustumaan stripparina elontonsa ansaitseviin miehiin hieman paremmin, tanssiesityksiä pitäisi olla enemmän ja naisia (paitsi kiljuvan katsojajoukon edustajina) on pitäisi olla vähemmän. Enemmän siis toimintaa, vähemmän draamaa ja vaatteita. Varmaa on kuitenkin se, että jotain tällaista oli odotettavissa, sillä elokuva on jälleen hakenut innoituksensa Mr. Channing Tatumin omista nuoruuden kokemuksista strippareiden tapaamiseen osallistumisesta. Tästä kaikesta lisäyksestä huolimatta, tai ehkä juuri sen vuoksi jäin kaipaamaan Mr. Matthew McConaugheynia, joka otti Dallasin -roolissa tämän taiteenmuodon (??) tosissaan eikä vain huvintekona tai naaman päällä notkumisena paremman puutteessa. Mutta mies ja hänen sitoumuksensa loistavat poissaolollaan ja se täytyy vain hyväksyä.

Magic Mike XXL onnistuu kuitenkin edeltäjänsä tavoin olemaan hauska, huvittava ja jopa välillä mielenkiintoinenkin road-trip. Valkokankaalta tarjoillaan katsojalle minuuttikaupalla lavalla viihtyvien hemmojen mahtavia vatsalihaksia, öljyttyä pintaa ja hurttia miesten välistä huumoria, joten naurulihakset saavat kyllä treeninsä. Tässä kohtaa hehkutusta on ehkä vaikea uskoa, että leffa tarjoaa muutakin. Edeltäjänsä Magic Mike (2012) elokuvan tavoin nytkin päästään sukeltamaan jälleen kerran ystävyyden merkitykseen (ja siihen mitä ne miehet oikein keskenään puhuvat), mutta ikävä kyllä se jää välillä (aika usein) tiukkojen vatsalihasten, rytmikkäiden tanssiesitysten ja yleisön kiusoittelemisen taakse. Mutta jos katsoja lähti tätä hakemaan, pettymystä ei voi olla tulossa. Ne, jotka pettyivät edellisen Magic Mike -elokuvan parissa striptease-esitysten puutteeseen, saavat tässä nyt rahoillleen korviketta.

Mukaan on saatu myös naiskaineutta muun muassa uusien naisystävien ja juontajien kautta, mutta lava kuuluu miehille ja naiset jäävätä suosiolla paitsioon. Romantiikan tyngän yritykset valkokankaalla kaatuvat keskinäisen kemian puutteeseen, mutta onneksi se ei haittaa sitä romantiikan roihua joka vallitsee katsojien silmämunien ja valkokankaalla parastaan panevien miesten välillä. Tanssin kautta näistä betonijärkäleitä muistuttavista miehistä tulee jotain uutta, joka selittää hyvin ne 300 kiljuvaa naisstatistia. Uskallan myös väittää, että ilman hauskan teon meininkiä ja näyttelijöiden keskinäistä hyvää kemiaa, elokuva olisi voinut saada aikaan toisenlaisia kokemuksia. Valkokankaan positiivinen energia valuu katsomoon päin ja saa olla aikamoinen hapan naama, jos leffasalista onnistuu poistumaan suu mutrulla. Tosin kaikesta kevytmielisyydestä ja helposti sisäistettävästä juonesta huolimatta taisin itse olla se hapannaama. Odotin elokuvalta enemmän edeltäjänsä kaltaisia yhteisesityksiä, ryhmän voimaa esityslavalla ja siistimpää menoa. Itsenäni jäi eniten nyppimään hyvin seksuaaliset tanssiesitykset daamien kanssa. Mutta, kuten kirjoitettu. Ne jotka näitä kaipasivat ensimmäisessä Magic Mike -elokuvassa saivat nyt vastinetta rahoilleen ja silmämunilleen.

Leffan tekeminen on varmasti ollut hauskaa ja kaikki (mies)näyttelijät saavat lähes yhtä paljon valkokangasaikaa. Toki on samalla tunnustettava, että kaikilla Tampan kuninkailla ei ole Mr. Tatumin rytmiikkaa liikkeissään. Tämä on sääli, sillä vaikka überseksuaaliset striptease-esitykset ampuivatkin tämän lyylin yli, niin niitä tanssiaskeleita olisi katsellut hieman pidempäänkin. Kiusoittelu tehosi paremmin kuin itse toiminta. Ja tässä kiusoittelussa näyttelijöille olisi ollut avuksi vapaampi lantion liike, rytmitaju sekä edes muutamat tanssiaskeleet. Erityisesti tämä tanssitaidon puute tuli esille yksilöesityksissä, joiden varaan elokuvan loppu rakentuu. Ryhmässä esiintyminen olisi ollut vakuuttavampaa ja antanut mielestäni paremman shown.

Ohjauspallilta sivuun astunut Mr. Steven Soderbergh ei ole mennyt kovin kauas. Vaikka virallisesta ohjauksesta vastasi tällä kertaa Mr. Greg Jacobs, niin Mr. Soderbergh on seisonut kulisseissa riittävän lähellä antaakseen elokuvalle myös omalaatuista leimaansa mikä näkyy erityisesti elokuvan energisessä etenemisessä ja sen värimaailmassa. Magic Mike XXL jatkaa edeltäjänsä tavoin rentoa kuvausta ja lähes dokumentaarista esitystapaa tanssiesityksiä lukuunottamatta. Ja näissä ohjaaja todellakin antaa ammattilaisten näyttää osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Toki miehet vähentävät vaatteitaan musiikin tahdissa, mutta liikkeet, joihin kroppa pystyy tässä jaksaa ainakin satunnaisesti yllättää minut.

Magic Mike on oiva esimerkki yleisön pitämästä ja kriitikoiden lyttäämästä elokuvasta. Elokuvan esi-osa Magic Mike tehtiin noin seitsemän miljoonan taalan budjetilla, mutta stripparimiesten sielunelämä ja tanssiliikkeet kiinnostivat siinä määrin kansainvälisesti, että se toi elokuvan rahoittaneille herroille Steven Soderberghille ja Channing Tatumille takaisin rahaa yli 110 miljoonaa taalaa. Jatko-osa oli todellakin vain ajan kysymys. Sitä mielenkiintoisempi on kuitenkin kysymys siitä, että löytääkö stripparien kevätkokous katsojia, vai menivätkö ne kaikki uutuuden viehätyksen mukana jo ensimmäisen elokuvan mukana. Elokuvaa ei ole liiallisella juonella pilattu, mutta se ei varmastikaan estä elokuvasaleihin valuvia ihmismassoja (katsojia, joilla on silmää mieskropalle), joten taaloja tulee varmasti kotiin tästäkin leffasta ylitse oman tarpeen.

Totaalinen kesäleffawww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Tämä elokuva naurattaa, on kaunista katseltavaa ja jättää katsojalle pääasiallisesti hyvän mielen. Magic Mike kumppaneineen haluaa viihdyttää katsojaa ja onnistuu siinä hyvin. Onhan juoni toki hutera ja vastuun kanto arjen asioista jää jo alkumetreillä taka-alalle, mutta siitä huolimatta elokuva toimii hyvin – jos haluaa seurata showta. Miesten keskinäinen ystävyys, karisma ja treenattujen kroppien triumphi tanssiesityksissä antaa paljon anteeksi. Elokuva onkin varmasti suunnattu naisille ja miehistä pitäville miehille, sen verran reippaasti katsojia yritetään miellyttää – yleensä onnistuneesti. Suosittelen elokuvaa kaikille Mr. Tatumin faneille, niille jotka pitävät vähäpukeisten miesten tanssiesityksistä ja muille, jotka kaipaavat kevyttä ja viihdyttävää katsottavaa. Mikään syvällinen kokemus Magic Mike XXL ei ole ja se on sääli. Elokuva jättää tanssinumeroilla kevyen juonen ja syvällisemmän sanomansa ystävyden merkityksestä kalkkiviivoille.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.

Näyttelijät: Channing Tatum, Matt Bomer, Joe Manganiello, Kevin Nash, Adam Rodrigues, Gabriel Iglesias, Amber Heard, Jada Pinkett Smith, Elisazabeth Banks, Andie MacDowell

Osastot: Kevyttä katseltavaa, Leffat
Henkilöt: , , , , , , , , ,
Kommentit

Vastaa