VALIKKO

Gravity

Gravity-elokuvassa avaruuden ensikertalainen Ryan Stone (Sandra Bullock) ja viimeistä missiotaan suorittava konkari Matt Kowalsky (George Clooney) ovat tekemässä huoltotöitä avaruussukkulan ulkopuolella, kun siihen iskeytyy sirpaloitunut sateliitti. Odottamattoman tapaturman vuoksi sekä Ryan että Matt jäävät avaruuteen lillimään ilman yhteyttä sukkulaan. Happivarastojen vähentyessä  ja avaruusromun lähestyessä hyvät neuvot ovat tarpeen.

Käsikirjoituksen ovat kynäilleet kasaan isä-poika-duetto Alfonso Cuarón ja hänen poikansa Jonás. Alkuperäisen idean mukaan valkokaankaalla olisi nähty kaksikko maan päällä hankalissa olosuhteissa. Joten ehdotukselle kävi samoin kuin Smith Seniorin ja Juniorin tähdittämällä elokuvalle, After Earth, se singahti avaruuteen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se esittää kysymyksen siitä, miten voi päästä maahan takaisin ennen kuin happi loppuu kesken avaruudessa eikä paluuta omaan sukkulaan ole. Gravity antaakin katsojalla olennaisen kysymyksen pohtimisen lisäksi – selviävätkö Stone ja Kowalsky hengissä – mahdollisuuden sen tyhjyyden ja leijumisen kokemiseen, mitä avaruus on pullollaan. Kukaan ei kuule huutoasi siellä, kukaan ei asu naapurissasi ja poikkea kylään tarjoamaan apuaan. Täten Gravity onkin lähinnä 90 minuuttia kestävä toimintakohtaus, jossa avaruudesta yritetään päästä takaisin maan pinnalle.

Astronautin roolista Ms. Bullockin lisäksi haaveilivat daamit Scarlett Johansson, Marion Cotillard, Blake Lively ja Natalia Portman ja ennen Mr. Clooneytä Kowalskin pukua oli keritty sovitella jo Mr. Robert Downey Juniorille. Ms. Bullock tekee hyvää työtä lähinnä tässä yhden näyttelijä(ttäre)n elokuvassa, eikä se johdu pelkästään hänen hyvistä näyttelijäntaidoistaan. Daamilla on riittävästi karismaa elokuvan pääroolin kantamiseen sekä maija-meikäläisyyttä, jolloin häneen voi myös suhteellisen helposti samaistua. On toki myös myönnettävä, olisi vaikea kuvitella ketään muuta hänen tai Mr. Clooneyn tilalle. Mies tekee roolityön kyynisen koomisena ihmisenä, joka on Stonen ainoa henkireikä ja mahdollisuus pelastua. Aiheen kantaminen vaatii esittäjältään paljon ja Mr. Clooney onnistuu tässä uskottavasti. Elokuva olisi toki myös sopinut Mr. Downey Juniorille, mutta ei hänen spontaanisuudelleen, missä ohjaaja piti näyttelijöitä sananmukaisesti millitarkasti ruodussa, sentti tänne päin – puoli senttiä tuonne päin.

Ohjaaja Mr. Alfonso Cuarón on jäänyt mieleeni mieltä järkyttäneen elokuvakokemuksien kautta. Miehen edellisistä töistä Pan’s Labyrinth (2006) ja Children of Men (2006) osoittivat miten hyvin hän pitää katsojan jännityksen huipussa koko ajan. Ja samaa odotin myös tältä elokuvalta, eikä ohjaaja todellakaan pettänyt. Miehen taidot ihmismielen syvyyksien kuvaamisessa pienten elementtien keskellä nousee tasaisesti esille koko elokuvan ajan. Tämä siitäkin huolimatta, että valkokankaalla ei nähdä avaruuden muukalaisia, taistelualuksia tai kuolevia yhteiskuntia. Sen sijaan aikaa todellakin vietetään tuolla ylhäällä aika yksinään. Tämän vuoksi elokuvaa voi visuaalisen ja avaruudellisen kuvauksensa puolesta verrata muun muassa klassikkoleffaan 2001: A Space Odyssey (1968). Sen edistysaskeleen elokuvien maailmassa, minkä elokuva 2001 toi aikoinaan, samanlaista harppausta voi odotella Gravityn tuovan myös tullessaan. Ei siis ihme, että leffaa väännettiin kasaan yli neljä vuotta.

Hehkutusta ja huminaa pitää osoittaa myös erikoistehosteista vastanneen Mr. Tim Webberin suuntaan, jonka työstä ei varmastikaan puuttunut haasteita saadessa Ms. Bullock leijumaan ja avauudellisen autenttisuuden luomisessa. Haasteita painottumuuden tilan luomisessa oli. Tekijät harkitsivat Vomit Comet -lentokoneen käyttämistä, missä näyttelijät tippuvat noin 25 sekunnin ajaksi painottomaan tilaan, mutta tämä kaatui pian omaan mahdottomuutensa ohjaajan suosiessa todella pitkiä yhden otoksen kuvauksia. Loppujen lopuksi painottumuuden tilaa päästiin vaijereiden, teollisuusrobottien ja vihreän taustan avulla.

Niille, jotka haluavat ottaa lähempää yhteyttä avaruuteen ja kädentaitojen harjoittamiseen siellä suosittelen matkaa Lontooseen Science Museum:n. Siellä sinulla on mahdollisuus ihailla Apollon osio ja vetäistä hanskat käteesi ja ruveta ruuveilemaan. Hoitajat tuntuvat selviytyvät tästä hommasta hyvin, ihan vain pikkuvinkkinä Nasan suuntaan.

Tanssii tähtien kanssawww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Hyvästä tarinasta huolimatta Gravity ei ole vain kahden (tai yhden) näyttelijän elokuva. Painoarvoa tulisi myös antaa sen avaruudelliselle kuvaukselle ja painovoiman kumoamisen esittämiselle. Avaruudellisen selviytymistarinan lisäksi mukana on pakollisia elementtejä vanhanajan hollywoodtyylistä, missä nessuja voi joutua kaivamaan esiin elokuvan eri vaiheissa. Näin voi väittää ohjaajan tavoitteen, vuoristoratamaisen kokemuksen, syntyneen. Mutta mielenkiintoiseksi elokuvan tekee myös se, että jotain tällaista voisi todellakin kuvitella tapahtuvan nykyajassa, jolloin kyseessä olisi pikemminkin pieleen mennyt avaruus-dokumentti. Suosittelen leffaa kaikille selviytymistarinoista syttyville, uudesta tekniikasta pitäville ja meille, jotka haluamme hukuttaa itsemme elokuvan maailmaan. Pitkästä aikaa 90 minuuttia ei ole kulunut näin sukkelaan.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.

Ne, jotka ovat kiinnostuneita näkemään miten ihminen oikein siellä luonnon armoilla pärjäilee voivat myös virittäytyä töllöttimiensä ääreen katsomaan seuraavia leffoja. Itselleni niistä riitti yleensä se ensimmäinen kerta, sillä kaikissa ei ollut sitä perinteistä ’happy end’ – lopetusta tai muuten mukavaa oleilua.

All Is Lost (2013)

Kon-Tiki (2012)

The Impossible (2012)

Life of Pi – Piin elämä (2012)

The Grey – Suden hetki (2011)

The Way Back (2010)

Buried – Haudattu (2010)

127 tuntia (2010)

Frozen (2010)

Into the Wild – Erämaan armoille (2007)

Open Water (2003)

Cast away – Tuuliajolla (2000)

Alive (1993)

Lord of the Flies – Kärpästen herra (1963)

P.s. Leffaa on vaikea luokitella puhtaaksi sci-fiksi varsinkin kun tämän rakkaan maapallomme ympärillä on tajuttoman paljon ’avaruusromua’, joka myös mahdollistaa tämän blogin ylläpitämisen. Ehkä sitä todellakin kuvaa parhaiten ajatus pieleen menneestä avaruusdokumentista, huolimatta pienistä teknisistä lapsuksista, joita asialle omistautuneet varmasti löytävät tästä leffasta.

 

Osastot: Draama, Leffat, Sci-fi
Henkilöt: ,
Kommentit

Vastaa