Alakoulun rehtori Benjamin “Benny” Krupp yrittää erottaa toisistaan koulun kaksi keppostelijaa neljäsluokkalaiset George Beardin (Erno) ja Harold Hutchinsin (Huugo). Estääkseen sen pojat hypnotisoivat rehtorin luulemaan, että hän on Kapteeni Kalsari, poikien keksimä sarjakuvahahmo. Ongelmia tulee vastaan, kun Kapteeni Kalsari yrittää pelastaa maailmaa. Mutta vielä suurempia ongelmia on edessä, kun rehtorin palkkaama uusi opettaja professori Pippy Pee-Pee Poopypants (Peppe Pis-Pis Poksupöksy) haluaa tuhota naurun keksimänsä Turbo Vessa 2000:n avulla. Mutta yksi asia tässä kaikessa on varmaa, Kapteeni Kalsarin henkilöllisyys on niin salattu, että edes hän ei tiedä sitä itse.
Elokuva on monella tapaa uskollinen lähdeteoksilleen, mutta samalla se vaikuttaa kosiskelevan katsojia oman oletetun ikäryhmänsä ulkopuolelta. Aikuisille on omat juttunsa, mutta Kapteeni Kalsaria fanittavat saavat varmasti siitä omat kiksinsä. Lisää huumorintajua, lisää kommelluksia ja lisää maailmanpelastamista olisi tämä täti kuitenkin kaivannut (ja ennenkaikkea enemmän sitä Tra-la-la-laaaaata). Bonusta joka tapauksessa tulee hyvästä visuaalisesta jäljestä sekä sivujen pleraamisesta. Elokuva oli vähän kuin olisi kirjaa lukenut, sillä niin hyvin sen hahmot olivat valmiiksi tuttuja. Se on luonnollisesti täynnä alakouluun sopivia pieru-pissa-kakka-huumoria, mutta ei jää niissä lillimään vaan sitoo ne oleelliseksi osaksi elokuvaa. Tämän lisäksi animaatio on tietenkin myös koskettava kertomus ystävyydestä, lapsuuden iloista ja nauramisen tarpeellisuudesta.
Kapteeni Kalsari etenee kovaa vauhtia suoraan asiaan ja pääseekiin komiikan piiriin jo ensimmäisesten minuuttien aikana. Sitä on vaikea ottaa vakavasti, sillä niin paljon läppää siinä heitetään, ihan vakavalla naamalla. Mutta eikös se pienten lasten (niin tyttöjen kuin poikien) elämä ole tätä parhaiden ystävysten kesken. Ainakin neitien 6- ja 8-vee keskusteluja (sala)kuunnellessa tuntuu, että puheenaiheet liikkuvat juuri näissä samoissa teemoissa (en nyt kuitenkaan laita tänne sitä kakka-laulua). Ja tämä heille sallittakoon. Kapteeni Kalsarin eduksi on laskettava myös sen lapsen tasolla pysyminen. Sillä ei ole ystävyyttyä kummempaa sanomaa, se ei yritä (piilo)opettaa mitään elämänkokemuksellista, vaan antaa lapsen todellakin olla lapsi ja nauraa asioille, jotka hänest on varmasti hauskempia kuin aikuisesta.
Ohjaaja Mr. David Soren (mm. Merry Madagascar, Madly Madagascar, Turbo) on tarttunut kalsareihinsa ja tuonut valkokankaalle viihdyttävän rainan Ja kuten leffan nimi antaa odottaa, jatkoa voi tälle rainalle odottaa kassakoneiden kilinän mukaan. Ja niitä kolikoita kolisee taatusti kotiinpäin, sillä niin reippaasti tämä animaatio on kyllästetty vessahuumorilla ja sekasorrolla. Tässä kohtaa on sitten vain todella sääli, että leffaa ei löydy elokuvateattereiden tarjonnasta. Vaan Tra-la-la-laa sitä sai etsiä Makuunin hyllystä. Onneksi se sieltä löytyi. Ja vaikka pidänkin blogia pääasiallisesti leffateattereissa nautittujen elokuvakokemusten alustana, Kapteeni Kalsari ansaitsee silti paikkansa täällä muiden leffojen joukossa sekä tietenkin runsaasti jatko-osia.
Toinen harmittava asia animaation kanssa oli dubbauksen puuttuminen. SE on todella sääli, sillä kapteenin seikkailuja kaiken puuvillaisen ja hiertämättömän puolesta oli odotettu pitkään. Kirja on suosittu myös Suomessa, joten miksi elokuva jäi ilman dubbausta, voi miksi? Onneksi neideillä 6- ja 8-vee on lukutaitoinen täti, joka varmasti pääsee tätä tavaamaan yhdessä tyttöjen kanssa. Näissä harmituksen puhinoissa voi myös keskustella itsensä kanssa siitä, että pitäisikö blogia laajentaa koskemaan kotona katsottuja elokuvia ihan sillä perusteella, jos niitä kuitenkin näytetään trailerit leffateatterissa? Ja miksi siellä leffateatterissa sitten näytetään trailereita, jos niitä ei koskaan nähdä siellä valkokankaalla??
Animaatio perustuu Mr. Dav Pilkeyn luomaan kirjasarjaan. Kirjoja on raapustettu vuodesta 1997 lähtien. Sarja on myös suomennettu, joten nyt vain hopi-hopi kirjaston suuntaan nauttimaan Ernon, Huugon ja Kapteeni Kalsarin seurasta. Kapteeni Kalsari ja Herra haisee hirveästin huima tarina -kirjan (2017) lopussa todetaan kirjoittajasta ”Kun Dav Pilkey oli lapsi, hän kärsi ADHD:stä, lukihäiriöstä ja käytöshäiriöistä. Dav oli niin hankala luokassa, että opettajat siirsivät hänet joka päivä käytävälle. Onneksi Davista oli kiva piirtää ja keksiä tarinoita. Hän kulutti käytäväaikansa siihen, että keksi omia sarjakuvia. Toisella luokalla Dav Pilkey loi sarjiksen supersankarista nimeltään Kapteeni Kalsari. Hänen opettajansa repi sarjakuvan ja sanoi, ettei poika voisi loppuelämäänsä kyhätä typeriä kirjoja. Onneksi Dav ei ollut hyvä kuuntelemaan.” Ja tässä kohtaa todellakin voi olla kiitollinen tästä.
| Tra-la-la-laa |   |
|---|---|
| kaiken puuvillaisen ja hiertymättömän puolesta. Kapteeni Kalsari animaatio on hauska, reippaasti etenevä elokuva, joka ei ota itseään liian vakavasti. Mutta samalla kuitenkin uskaltaa seistä ryhdikkäästi kalsareissa viihtyvän supersankarinsa takana. Animaatio on uskollinen kirjoille, joten niille sydämensä menettäneille leffa on todellinen makupala. Se yhdistelee useampaa eri tarinaa sujuvasti, mutta se ei haittaa kirjojen lukijoita. Eikä varmasti myöskään heitä, jotka eepoksia eivät ole selailleet. Leffa on ylellisen lapsimyönteinen ja viihdyttää varmasti myös perheen pienempiä. Suosittelen kaikille videovuokraamoon suuntaamista ja perheillan viettämistä Kapteeni Kalsarin seurassa. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |
Ääninäyttelijät: Ed Helms, Kevin Hart, Thomas Middleditch, Nick Kroll, Jordan Peele, Kristen Schaal
Kesto: 1 tunti 29 minuuttia
Osastot: Animaatio, Kevyttä katseltavaa, Leffat