VALIKKO

Djúpið / The Deep – Syvyys

The Deep-elokuva perustuu vuonna 1984 tapahtuneisiin tositapahtumiin islantilaisen kalastusveneen uppoamisesta ja yhden miehistön jäsenen eloonjäämiskamppailusta sen kaiken keskellä. Tässäpä tämä perusjuoni tuli jo paljastettua, pahoittelen. Mutta elokuva on todellakin katsomisen arvoinen siitä huolimatta. Luvassa ei ole liikaa aluksen uppoamisen yksityiskohtia, vaan pikemminkin avomerellä uimista kohti kotirantaa.

Ohjaaja Mr. Baltasar Kormákur vie katsojan hyisiin ja märkiin olosuhteisiin Westmanin saarille Pohjois-Atlantille, mistä huono-onninen kalastusalus lähtee liikkelle. Ohjaaja halusi tehdä kokemuksesta todella autenttisen ja päätyikin kuvaamaan asian fyysisesti paikan päällä. Matka suuntautui venekauppaan, jonka jälkeen ostettu alus todellakin upotetaan ja se myös on kuvattu. Poissaolollaan loistavat massiiviset vesitankkerit, joissa esimerkiksi on kuvattu Titanic tai Life of Pi tai stunt-näyttelijät. The Deep-elokuvassa ollaan oikeasti merellä ja oikeiden näyttelijöiden kanssa mennään pohjaan asti. Ohjaaja Mr. Kormákur kertoo merikuvausten olleen koettelemus, mutta totesi samalla, että sitä ei voi mitenkään verrata 5 – 6 asteisessa meressä yksin kuusi tuntia uineeseen miehen kokemuksiin. Ohjaaja on mielestäni onnistunut hyvin, sillä elokuva ei ole mikään hollywoodlandian happy-end-tyylinen pläjäys, se ei ole myöskään liian dokumentaarinan teos vaan pikemminkin yhden miehen selviytysmistarina merellä ja maassa.

Valkokankaalla nähdään kalatusaluksen liikkelle lähtö, kalastusaluksen uppoaminen vinssivian vuoksi ja Gullin (Olafur Darri Olafsson) havahtuminen tilanteeseen, jossa hän on yksin jäljellä miehistöstä. Maihin pääseminen tuntuu mahdottomalta, mutta ihmeisiin on aina lupa uskoa. Ikävä kyllä ihmeisiin uskominen ei välttämättä sovellu länsimaisen lääketieteen asiantuntijoihin, jotka tuntuvat pitävät Gullia superihmisenä moisen koettelemuksen jälkeen. Luvassa on toisenlaista selviytymistä, joka pakottaa ainakin minut pohtimaan sitä, että milla tavalla  ’luonnon oikkuihin’ ja ’ihmeisiin’ tulisi oikeasti suhtautua. Opimmeko me todellakin siitä, että kaikki tutkitaan sisältä ulos ja takaisin, vai menettäisimmekö paljon, jos vain antaisimme ihmisten olla omia itsiään ja jatkaa omaa elämäänsä?

Oikeassa elämässä tässä täytyy olla todellakin kyse ihmeestä, sillä kukaan normaali ihminen ei selviä kylmässä vedessä uimisesta useamman tunnin ajan. Keho menettää lämpöä märissä vaatteissa meren keskellä 20 kertaa nopeammin kuin kuivalla maalla ja kuivissa vaatteissa. Fyysinen rasitus, kuten kuuden tunnin uimareissu vaatii myös oman veronsa vaikuttamalla muun muassa sydämen sykkeeseen. Kylmä uintireissu vaikuttaa väistämättä myös ajatuksenkulkuun heikentämällä sitä aiheuttamalla sekaannusta, hyvällä onnella järki pysyy reissussa mukana ensimmäisen 20 minuutin aikana, jos silloinkaan.

Elämästään kamppaillut islantilainen kalastaja Mr. Guðlaugur Friðþórsson vietti meressä noin kuusi tuntia, märissä vaatteissa 8 – 9 tuntia ja sairaalaan päästessään hänen kehonlämpönsä oli laskenut alle 34 asteeseen. Kaiken järjen mukaan tässä vaiheessa hengen ei pitäisi enää pihistä. Tällä ruumiinlämmöllä uintireissulla pitäisi pysyä hengissä korkeintaan 30 minuuttia. Sairaalassa mies oli kuitenkin vielä järjissään ja jopa jonkin verran voimissaankin. Mikä miehen sitten pelasti? Ihme? Sinnikkyys? Rauhallisena pysyminen? Vastaus piili ilmeisesti rasvakerroksessa, jonka tutkimuksissa todettiin olevan paksumpaa kuin tavallisella ihmisellä ja luonteeltaan hylkeen rasvakerroksen kaltaista.

Tavallisen miehen epätavallinen tarinawww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Syvyys koskettaa hyvin ja kertoo monta erilaista tarinaa. Kalastusaluksen uppoamiselta ei voi välttyä ja kun hyväksyy, että kalastajan hauta on märkä meri, niin elokuvaa voi alkaa tarkastelemaan Gullin näkökulmasta. Vaikka mies pelastuikin, niin hänen paikallaan ei olisi kiva olla. Syyllisyys omasta selviytymistä, ystävien hukkuminen, omaisten kohtaaminen ja kaiken maailman tutkimusten kohteena oleminen syövät ihmistä tavalla, jonka ohjaaja Kormákur hyvin esittää. Syvyys etenee nopeasti draaman kaaren taitokseen ja sen jälkeen saamme ihailla Gullin suoritusta. Elokuva on toki jännittävä osin vaikka lopputuloksen tietää. Mutta itse olin eniten otettu sen rehellisen oloisesta lähestymistavasta, sillä aiheesta olisi varmasti saatu aikaiseksi myös aikamoinen retostelu-leffakin. Tämän yksinkertaisen kauneuden vuoksi suosittelen leffaa kaikille selviytymistarinoiden ystäville. Syvyys-elokuvassa niihin otetaan pintaa syvempää kantaa.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.
Osastot: Draama, Leffat
Kommentit

Vastaa