VALIKKO
faq
suggest

Knight of Cups – Kuppien ritari

Siinä missä Coenin veljeksien elokuvia pitää oppia sietämään, niistä pitämään ja hyväksymään heidän toimintatapansa, niin ihan samaa voi sanoa Mr. Terrence Malickin elokuvista. Ne ovat ehkä vielä enemmän haastavia kaikkine ünertaiteellisine piirteineen, mutta joko Mr. Malick alkaa muuttua selkokielisemmäksi tai minä alan muuttua häntä enemmän ymmärtäväksi vuosien lisääntyessä, tai sitten en. Knight of Cups -elokuva on joka tapauksessa jälleen hyvin kokeellinen esitys Mr. Malickilta. Ohjaaja-käsikirjoittaja on jälleen kerran hypännyt jonnekin sisäisen tietoisuuden maailmaa ja yrittää sitä meille avata parhaan kykynsä mukaan.

Valkokankaalla tavataan menestynyt käsikirjoittaja (??) Rick, joka täyttää tyhjiä aukkoja elämässään toisen veljensä kuolemasta johtuen menestyksen tunteilla ja naisilla, joihin hän ei kuitenkaan täysin pysty sitoutumaan henkisellä tasolla. Tavoitteena olisi sen oman paikkansa löytäminen tässä maailmassa. Elokuva jakautuu kahdeksaan eri osaan, jotka on nimetty Tarot-korttien mukaan viimeistä lukuunottamatta ja niissä kaikissa yleensä jollakin daamilla on merkittävä vaikutus Rickien elämään. Tässäpä tämä juoni tiiviisti. Ei kuulosta välttämättä kovin elokuviin houkuttelevalta, mutta kyllä sinne kuitenkin kannattaa lähteä.

Ohjaaja Mr. Terrence Malick ei ole koskaan tuntenut intohimoa kolmen kohdan sääntöön (alku, keskiosa, loppu) vaan hän on sinnikkäästi laittanut sitä vastaan. Ja nyt mitä enemmän herralle tulee ikää, sitä sinnikkäämmin hän vaikuttaa sitä vastaan pullikoivan. Valkokankaalla tämä näkyy vuolaana tajunnantason virtana, siis sellaisena mihin olemme omissa päissämme tottuneet. Ja tämä tekee varmasti hankaluuksia joillekin Mr. Malickin elokuvia katsoville. Tilannetta voisi kuvata myös sillä, että uimataidoton heitetään veteen ja käsketään uida. Onneksi jalat ottavat toki pohjaan, mutta siitä elokuvan ydinsanomasta (uimataidosta) kiinnisaaminen voi todellakin kestää tovin.

Knight of Cups -elokuvalla on vähemmän johdonmukainen juoni, vähemmän kokonaisia keskusteluja ja täysiä kohtauksia kuin Mr. Malickin edellisillä elokuvilla (The Tree of Life, To the Wonder), mutta silti jotenkin tästä kaikesta syntyy omalla tavallaan toimiva elokuva. On kyllä myönnettävä, että musiikki ja kertoja kadonneen helmen tavoittelusta kantaa sitä eteenpäin kiitettävällä tavalla. Ilman sitä katsojalle voisi jäädä mielikuva hyvinkin irrallisista joskin visuaalisesti kauniista kohtauksista. On myös myönnettävä, että itse olen vielä malickilaista tyyliä sisäistämään opetteleva elokuvafriikki, joten leffa ei aina aukea kaikilta kohdin. Olen kuitenkin sen verran oppinut / oivaltanut, että jokaisella visiolla Malickin elokuvissa on oma tarkoituksensa. Ehkäpä tässä itse ollaan vaan vielä niin pinnallisella tasolla, että se kaikki ei vaan aukea kovasta pinnistelystä huolimatta paitsi kaikki se tyhjyyden fyysinen kuvaus, mitä valkokankaalta katsojalle tarjoillaan.

Kaiken rannalla kävelyn, taivaan tuijottelun ja sisäisen pohdinnan ohella on todettava, että Mr. Christian Bale tekee hyvää työtä valkokankaalla. Hemmolle ei niitä vuorosanoja ole juurikaan annettu, mutta sitäkin enemmän miehen kehonkieli ja tunteiden ilmaisu eleiden kautta on vakuuttavaa. Jos pidin miestä ennen tätä elokuvaa taitavana näyttelijänä, niin nyt pidän häntä vielä parempana. Minä todella tykkäsin, samoin kuin itse elokuvasta, mikä totaalisesti yllätti. Ehkäpä se aikuisuus / kypsyys / asioiden syvempi ymmärtäminen todellakin kolkuttelee tuossa takapihalla.

Kuka, mitä, häh, tähwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Mr. Malick onnistuu jälleen sekoittamaan katsojan pään ja kunnolla. Itsestään ja ulkomaailmasta vieraantunut Rick on tyypillinen malickilainen tapaus ja elokuvan tähti. Syyt Rickin toimintaan ovat järjelliset ja itsessään saisivat aikaan hyvän elokuvan, mutta kun kolmantena muuttujana on Mr. Malick niin valkokankaalla on luvassa jotain ihan muuta. Syy- ja seuraussuhteet heittävät häränpyllyä ja tämä voi ajaa joitakin katsojia repimään hiuksia päästään. Tästä huolimatta pidän Knight of Cups -elokuvaa tavalliselle tallaajalle paljon ymmärretttävämpänä kuin esimerkiksi Tree of Life -rainaa. Asian kanssa pähkäilevien kannattaa myös muistaa, että Knight of Cups on malickilaisesta näkökulmasta varmasti yksi ohjaajan hauskimmista ja humoristisimmista elokuvista. Elämän ja elämisen tarkoituksen etsiminen kaiken materialismin keskellä on oikeasti välillä aika satiirisen huvittavaa katsottavaa, vaikka vatsalihaksia ei naurunpyrähdyksillä tässä leffassa kyllä treenailla. Suosittelen elokuvaa kaikille Mr. Malickin elokuvien ystäville, meillä muilla voi olla katsomisessa taiteilun makua hampaiden välissä. Mutta hyvä kai se on säännöllisesti yrittää sivistää itseään uusilla asioilla.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.

Näyttelijät: Christian Bale, Ben Kingsley, Cate Blanchett, Natalie Portman, Brian Dennehy, Antonio Banderas, Wes Bentley, Isabel Lucas, Teresa Palmer, Armin Mueller-Stahl, Freida Pinto, Cherry Jones, Nick Offerman, Thomas Lennon

Osastot: ???, Leffat, Taide-elokuva
Henkilöt: ,
Kommentit

Jätä kommentti artikkeliin “Knight of Cups – Kuppien ritari”

  1. […] elokuvien ystävien iloksi on kuitenkin laskettava se, että mieheltä pullahtelee leffoja (Knight of Cups; To The Wonder; The Tree of Life) maailmalle nyt lähes samaan tahtiin kuin Mr. Woody Allenilta. […]

RSS feed for comments on this post. Ja trackBack URL.

Vastaa

home