VALIKKO
participate

45 years – 45 vuotta

45 vuotta kertoo Kate ja Geoff Merceristä, jotka valmistelevat 45-vuotis hääpäiväänsä pienessä Norfolkin kylässä. Juhlintaa ja sen järjestämiseen liittyvää aikaa varjostaa kuitenkin pariskunnan realiteetit heidän avioliitostaan sekä tieto siitä, että Goeffin Alpeilla kadonneen entinsn tyttöystävän Katya ruumis on löytynyt lähes 50 vuoden jälkeen. Tieto tästä ajaa pariskunnan toimimaan tavalla, jonka loppua on vaikea tietää.

45 vuotta perustuu taiteellisin vapauksin Mr. David Constantinen novelliin In Another Country (2001). Ajatuksen aiheeseen mies sai Ranskan lomallaan vuosia sitten. Silloin hän kuuli vastaavasta tapauksesta, jossa jäätikkö vapautti 70 vuotta jäissä olleen miehen. Tätä jäätynyttä hemmoa tuli tunnistamaan hänen poikansa. Fyysisen ikääntymisen merkkien heittäessä härän pyllyä tässä kohtaa oli liikaa isänsä ruumista tunnistaneelle vanhalle miehelle. Katyan vaikutus Geoffin mielialaan vaikuttaa samalta, molemmat ovat teoriassa samanikäisiä, mutta vain toinen on vanhentunut. Geoffin menneisyys ei ole kadonnut minnekään, vaan pikemminkin sulanut nyt esiin paljastaen puhumattomia asioita miehen menneisyydestä.

Ms. Rampling on vakuuttava naisena, jonka jalkojen alta lähtee maa liikkeelle. Hänen ulkokuorta ylläpitävä mentaliteettinsä alkaa säröillä ja sitä on mielenkiintoista katsoa. Hänen lähes täydellinen vastakohtansa on Mr. Courtenay hyvin humaanissa roolissa. Siinä missä Ms. Rampling pitää kaiken sisällään roolihahmossaan Mr. Courtenayn toimintaa on mielenkiintoista seurata. Mitä mies sanoo, miten sanoo ja mitä jää sanomatta vaikuttaa kaikkeen valkokankaalla. Katsojan on kuitenkin hyvä muistaa, että mistään pulinaboksista valkokankaalla ei ole kyse, vaan mieltä askarruttavien asioiden tuomisesti julki ehkä enemmän fyysisen toiminnan / läsnäolon tasolla.

Ohjaaja Mr. Andrew Haigh tekee hyvää työtä tuomalla katsojan eteen pohdittavaksi pienten eleiden ja dialogin hiljaisuuden merkityksen juonen etenemisen kannalta. Katsojalle ei anneta mitään liian valmiina, liian alleviivattuna tai liikaa muutoin korostettuna, vaan oivallusten tekeminen tai niiden tekemättä jättäminen jää täysin katsojan harteille. Nähty ja kuultu juoni on lähinnä vain lähtölaukaus pienten yksityiskohtien huomioimiselle. Elokuva vaikuttaakin keskittyvän siihen, että voivatko salaisuuden säilyä vuosien ylitse ja täten onko parempi tietää paljon vai ei lainkaan? Tämä pohdinta kantaa elokuvan loppuun asti ja katsojan mielessä todennäköisesti vielä pidempään.

Tämän lisäksi ohjaaja pohjustaa hyvin ympärillämme olevien ihmisten merkitystä sille ketä me olemme tässä ja nyt. Miehen elokuvat ovat käsitelleet ihmissuhteiden monimutkaisuutta, eikä 45 vuotta ole tästä mikään poikkeus. Ajatus meitä lähellä olevien ihmisten vaikutuksesta omaan elämäämme on sinänsä mielenkiintoinen ja täynnä jossitteluja. Jos olisin yrittänyt enemmän sen ja sen kanssa, niin olisiko elämäni nyt toisenlaista. Ja ennen kaikkea olisiko tässä nyt minä vai joku toinen versio minusta naputtelemassa tätä tekstiä. Jos on omaan itseensä tyytyväinen on paras olla kuikuilematta taaksepäin, sillä siinä prosessissa on riskissä menettää itsensä jonnekin hämärän rajamaille.

Tosin on myönnettävä, että tämä juupas-eipäs-vaarinhousut -pohdinta voi olla joillekin katsojille liikaa, kun asiaan ei varsinaisesti mennä, sitä sivutaan hienovaraisesti ja tästä sitten pitäisi repiä jotain syvällistä irti. Leffa loppu kuitenkin toimi omalla kohdallani ja en todellakaan osaa sanoa, mitä seuraavana päivänä tapahtuisi. Olisiko edessä paluu arkeen? Vai erilaisten totuuksien hyväksyntä ja niiden kanssa eläminen? Elokuva vaikutti mielenkiintoiselta, näyttelijät tekivät hyvää työtä, mutta nyt täytyy tunnustaa, että mielellään lukisin kirjan. Se päästäisi minut vielä enemmän kasvojen takana olevien ajatusten tasolle ja ehkä antaisi vastauksen muutamaan avoimeen kysymykseen.

Elokuvassa ei ole juurikaan musiikkia taustalla alleviivaamassa tunnetiloja, vaan niiden löytäminen on jätetty katsojalle. Onneksi näin sillä se mahdollistaa hyvin erilaisen elokuvakokemuksen. Nyt taustalla kuullut kappaleet ovat todellinen osa tarinaa ja niillä on merkitystä valkokankaan hahmoille. Lopun biisi Plattersin Smoke Gets In Your Eyes jättää sitten jokaisen katsojan päättämään itse, että miten se oikein vaikuttaa savusumuun verhoutuvaan ihmiseen.

Yllättäviä uutisia menneisyydestäwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Ahdistusta ja katumusta pitkäkestoisen avioliiton sisällä. Juhlahumun keskellä saatu tieto entisen rakkaan löytämisestä aiheuttaa entä-jos keskustelun, joka yllättää monella tavoin. Katsoja jää todennäköisesti pohtimaan omia valintojaan sekä sitä, miten valkokankaan pariskunnan olisi paras edetä. Suosittelen elokuvaa kaikille pitkässä parisuhteessa oleville, sellaisesta haaveileville sekä niille, jotka haluavat nähdä vakuuttavaa pohdintaa parisuhteen realiteeteista lman varsinaista dialoagia. Ennen kaikkea elokuva laittaa katsojan pohtimaan sitä, että miten käsitellä menneisyyttä, elää nykyisyydessä ja rakastaa pysyvästi.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.

Näyttelijät: Charlotte Rampling, Tom Courtenay

Osastot: Draama, Leffat
Henkilöt: , language
Kommentit

Vastaa

search
address