VALIKKO

The World’s End – Maailmanlopun pubikierros

Viisi ystävystä yrittää saada loppuun kunnialla 12 pubia kattavana kierroksen yhden illan aikana entisessä kotikaupungissaan Newton Havenissa. Heidän edellisestä tapaamisestaan on kulunut useita vuosia aikaa ja illan aikana selviää, että matka kohti ’The World’s End’ kuppilaa todellakin voi olla nimensä mukainen ja maailma todellakin tulla loppuunsa. Mukana matkalla maksojensa kuntokisan maailmaan ovat Gary (Simon Pegg), Ollie (Martin Freeman), Steven (Paddy Considine), Andy (Nick Frost) ja Peter (Eddie Marsan). Illan aikana olisi päästävä kunnialla eteenpäin mailin verran matkaa, jonka varrelle osuu nämä kuuluisat 12 pubia aloittaen kierroksen The First Post ja lopettaen sen The World’s End. Asioita ei helpota se, että matkalle osuu Oliverin sisko Sam (Rosamund Pike), jonka perään sekä Gary että Steven aikoinaan haikailivat. Sam on kuitenkin matkan esteistä sieltä sievemmästä ja yhteistyökykyisimmästä päästä.

Elokuvan aikana kannattaa kiinnittää huomiota pubien nimiin, sillä niistä voi aueta jotain oleellista elokuvan juonen ja pubissa käytävien tapahtumien kannalta. Tämä tosin voi tietenkin vaatia leffan uudelleen näkemisen, että siihen pystyy keskittymään. 12sta pubin kiertue alkaa The First Post-pubista ja päättyy luonnollisesti The World’s End-kuppilaan. Siihen väliin mahtuvat The Old Familiar, The Famous Cock, The Cross Hands, The Good Companions, The Trusty Servant, The Two Headed Dog, The Mermaid, The Beehive, The King’s Head ja The Hole in the Wall. Ja tietenkin niiden lisäksi voi pohtia myös sitä, onko valkokankaalla menossa sci-fi elokuva vai tarina keski-ikäisen miehen kriisistä, jota muutamat ulkomaailman vieraat kuokkivat vai sitten sitä perinteistä, että maan ihmisille ei kannata ryppyillä. Ehkäpä oikea vastaus on kaikkea tätä sopivassa määrin.

Niille, jotka ovat nähneet herrojen Pegg ja Frost aiemmat yhteistyön näytteet (Shaun Of The Death ja Hot Fuzz) voivat myös ottaa kantaa siihen, mikä jäätelömaku vaikuttaa olevan suosikkina tässä elokuvassa. Ensimmäisessä rainassa Shaun of the Death parivaljakko nautti Cornetton mansikkajäätelöä, jonka punaisen värin piti toimia veren mielikuvana. Hot Fuzz -elokuvassa puolestaan oli vuorossa Cornetton mustikkajäätelö, luonnollisesti, sillä elokuva käsitteli kahden poliisin seikkailuja – our men in blue. Nyt kun ollaan pubikierroksella ja otetaan yhteen ulkoavaruuden olioiden kanssa valkokankaalle on päätynyt Cornetton minttujäätelö ja tällekin löytyy varmasti oma selvityksensä valkokankaalta – mutta jätetään se leffasalissa selvitettäväksi, minttu on kuitenkin hyvä valinta tämän esittämiseen. Tämä elokuva kuitenkin tuo (onneksi) päätökseen ohjaajan ’verta ja jäätelöä’-trilogian. Mikä vapauttaa katsojan odottamaan mielenkiinnolla ohjaajan muita tulevia tuotoksia.

Ohjaaja Mr. Edgar Wright on ollut herrojen Frost ja Pegg mukana zombie-elokuvasta (Shaun Of The Death) lähtien. Rainasta tuli aikansa kulttileffa ja se asetti paljon paineita kolmikon seuraavalle rainalle. Miehet eivät kuitenkaan halunneet tehdä jatko-osaa, vaan siirtyivät uuteen tyylilajiin poliisielokuvan (Hot Fuzz – olen rakas R. edelleen tosi pahoillani tästä elokuvavalinnasta) myötä. Myös Hot Fuzz menestyi hyvin ja asetti lisää paineita kolmannelle tulokkaalle. Tätä sci-fi leffaa saatiin vaan odottaa suhteellisen kauan, sillä kolmikon keskinäiset aikataulut eivä sopineet yhteen. Tässä välissä ohjaajan piti työstää elokuvaa Scott Pilgrim Vs. The World, herrojen Pegg ja Frost tehdä yhdessä Paul ja Mr. Peggin loistaa Mission Impossiblessa ja Star Trekissä. Nyt odotus on kuitenkin kunnialla ohitse ja valkokankaalta tarjoillaan taas unohtumattomia elämänviisauksia ja visaista toimintaa slap-stick sci-fi-komedian tyyliin ja todellakin onneksi valkokankaalla, sillä elokuvaa ei kuulemma alunperin suunniteltu lainkaan teatterilevitykseen (mikä huutava vääryys se olisikaan ollut,  onneksi asia muuttui tästä ajatuksesta).

World’s End on kuitenkin edelleen tyypillinen Mr. Wright elokuva. Se sijoittuu hiljaiseen (tuppu)kylään, jossa kaikki ei ole sitä, miltä päälle näyttää, vaan kauhu nostaa päätään hitaasti mutta erittäin varmasti. Mr. Wright on oivallinen toiminnan ohjaaja, mutta tällä kertaa jäin kaipaamaan samanlaisia keskusteluntynkiä kuin Hot Fuzz -rainassa oli. Nyt mentiin jälleen sata lasissa kohti loppua sen sijaan, että olisi keskitetty välillä miesten väliseen keskusteluun sen tuopin tai teekupposen ääressä. Tämä erityiseksi siksi, että valkokankaalla nähdyn miesryhmän välinen kemia ja yhteistyötaito oli ihan omaa luokkaansa ja antoisaa seurattavaa.  Ja vaikka nyt onkin tultu tämän (tuppu)kylä-trilogian loppuun, niin soisin herrojen Wright, Pegg ja Frost jatkavan yhteistyötä jonkin uuden, mielenkiintoisen ja koskettavan teeman ympärillä. Meitä, jotka pidämme tämän tyylisistä elokuvista, on tässä maailmassa kuitenkin aikamoinen kasautuma.

Pub'fu meininkiä matkalla maailman loppuunwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
The World's End -elokuva lunastaa hyvin paikkansa tuppukylä-verta-ja-jäätelöä trilogian viimeisenä osana. Leffaan on jollakin ihmeen keinolla saatu mukaan syvyyttä, kauhua vaaleanpunaisten linssien läpi katsottuna ja roheaa huumoria. Naurulihakset pääsevät koetukselle elokuvan aikana sopivassa määrin, joskin on mietittävä sitä, että alkaako tässä sarjan kolmannessa vaiheessa olla tekijöillä jonkinlainen pehmo-vaihe päällä. Leffa on kuitenkin tekijöidensä näköinen teemoiltaan ja yhteiskunnallisilta painotuksiltaan (tällä kertaa kaiken samankaltaistamisena) ja siten saliin mennessä tietää kyllä mitä tuleman pitää. Itselläni ei ole pitkästä aikaa ollut näin hauskaa scifi-kauhu (??) -leffojen parissa. The World's End lunastaa paikkansa todellisena elokuvana, joka ei liikaa nuoleskele hollywoodlandian sääntöjen suuntaan, vaan panostaa hyvään näyttelemiseen - sitä tarvitaan pubikierroksella. Kiitän ja kumarran sekä suosittelen maailman lopun pubiin suuntaamista kaikille tämän tyylilajin faneille ja niille, jotka pitävät sarkastisesta brittihuumorista. Leffa ei ehkä ole parasta mitä valkokankaalla tällä hetkellä pyörii, mutta ainakin se on riittävän omintakeinen, hauska ja todellista elokuvatyötä rehellisesti kunnioittava. Nämä itsessään ovat jo riittäviä syitä sen näkemiseen. Lisäksi leffasalista poistuu suhteellisen hauskantuulisena, kunhan vain omaa myös sen riittävän kieron huumorin itsekin.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.

 

 

 

news Osastot: Jännitys, Kevyttä katseltavaa, Leffat, Sci-fi
Henkilöt: , , , , , , marketing
Kommentit
research

Vastaa

search
tour