VALIKKO
rss

Kon-Tiki

Norjalainen tutkimusmatkailija ja kirjailija Mr. Thor Heyerdahl  (1914 – 2002) halusi vuonna 1947 todistaa, että meri ei ollut este vaan mahdollisuus muuttaa siirtokuntia mantereelta toiselle. Tässä tapauksessa meri olisi toiminut yhdistävänä linkkinä Polynesian ja Etelä-Amerikan välillä aikana ennen Kolumbusta. Merimatka kaikkine seikkailuineen ei kuitenkaan vakuuttanut riittävästi antropologeja ja arkeologeja, jotka sinnikkäästi pitävät kiinni ajatuksesta, että Polynesia asutettiin Aasiasta käsin. Toki näin se on voinut olla helpompaa, mutta meritie ei ole mielestäni poissuljettu mahdollisuus.  Valkokankaalla meillä on nyt mahdollisuus nähdä tämän asian todistamisesta kertova elokuva.

Elokuvan nimi tulee Mr. Heyerdahlin aluksen ja retken nimestä. Itse tehty balsapuulautta (alus) sai nimensä inkojen aurinkojumalan Con-Tici Viracochan mukaan. Merelle mukaan lautalle seilailemaan itsepäinen Thor  Heyerdahl (Pål Sverre Valheim Hagen) sai neljä muuta norjalaista miestä ja yhden rohkean ruotsalaisen sekä yhden papukaijan, Loritan. Huolimatta siitä, että itsetehdyn lautan teknisestä huippuvarustelusta vastasivat vain radio ja rannekello, niin onneksi miehistössä oli sitäkin taitavampia miehiä, joista jokaisella oli se oma erityisosaamisensa. Lautan ainoa navigointitaitoinen oli pienestä asti purjehtinut taitelija Erik Hesselberg (Odd-Magnus Williamson), radiosta vastasivat Knut Haugland (Tobias Santelmann) ja Torstein Raaby (Jakob Ofterbro), pakollisesta insinöörinpaikasta vastasi Herman Watzinger (Anders Baasmo Christansen) ja miehistön murkinassa piti myös lautan ainoa espanjantaitoinen kuvausmies Bengt Danielsson (Gustaf Skarsgård).

Miehet ja lautta antautuivat merivirtojen vietäväksi huhtikuun 28 päivä vuonna 1947 Callaosta Perusta. Vastaranta nähtiin virallisesti elokuun 4 päivä samana vuonna, kun Kon-Tiki saavutti Angataun atollit. Merellä oli tällöin vietetty 97 päivää. Retkikunta saavutti pakollisen loppunsa, kun heidän aluksensa jäi jumiin elokuun 7 päivä Raroiran riuttaan Tuamotulla. Tällöin pikkuisella aluksella oli takanaan tuhansia kilometrejä ja 101 päivää merellä. Vaikka tämä reissu ei ehkä toivotussa määrin vakuuttanut tieteellistä maailmaa, on mielestäni ihastuttavaa, että se laittoi sille kuitenkin kiitettävällä tavalla kampoihin. Yleisiksi totuuksiksi hyväksyttyjen teorioiden ulkopuolelta löytyy paljon uutta ja mielenkiintoista, jotka oikessa ilmanaloissa esittävät ihan yhtä vakuuttavia tuloksia omasta näkökulmastaan kuin tiedemaailman massatuloksetkin. Hyvä Heyerdahl!

Elokuvan nähtyä on helppo ymmärtää sen suosio. Elokuva oli Norjan ehdokas Oscar-mittelöihin (ja ihan hyvällä syyllä) ja se oli myös Norjan kallein elokuva – so far. Toisaalta katsojia kotimaassa on riittänyt ja uskon niitä kyllä myös riittävän tällä maailmanvalloituskiertueellakin. Maisemiin ihastuneille suosittelen matkaa Maltalle, missä suurin osa elokuvasta on kuvattu. Elokuvan tekijöitä tulee myös kiittää merikohtausten kuvauksista. Ryhmän vieminen todellisiin meriolosuhteisiin isojen vesitankkien sijasta on aina riski ja tällä kertaa se on kannattanut erittäin hyvin autenttisuuden lisäämisessä. Toivottavasti hai-kohtaukset on kuitenkin lisätty digitaalisesti myöhemmin.

Kyllä sinne meritsekin pääseewww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Meren haltuun ottamisessa tai sen osoittamisessa, miten yksin ja pieni ihminen oikeastaan merellä on, saa suurimman osan valkokangasajasta ja ihan syyllä. Lautalla seilaavien keskuudesta erityiseen asemaan nousee Thor ja olisin itse toivonut samanlaista avaavuutta muidenkin miesten hahmojen keskuuteen. Nyt mennään lautalla, murehditaan sen kasassa pysymistä ja yritetään välttää suurempia meren eläimiä – ravintoketjua ajatellen. Todella upeiden maisemakuvien lisäksi tarinassa olisi saanut olla hieman enempi syvyyttä esimerkiksi meren ja ihmisen kohtaamisesta tai itsepäisyydestä tavoitteiden ajamisessa. Fyysiset rajoitteet tai henkisen kantin kestävyys tuovat sitä jotain lisää, mitä kohti ohjaaja olisi saanut uskaltaa uida hieman reippaammin ilman liiallisen dramatisoinnin pelkoa. Kon-Tiki kuitenkin lunastaa kiitettävästi seikkailu-elokuva paikkansa ja tarjoaa jännittäviä hetkiä katsojalle, vaikka lopun tietää alusta asti. Suosittelen leffaa kaikille seikkailuista innostuneille jästipäille sekä meille muille, jotka haaveilemme sellaisista, mutta emme uskalla sitä toteuttaa.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.

Alkuperäistä Kon-Tiki lauttaa pääse ihailemaan Oslossa ja samalla pohtimaan, että uskaltaisiko itse lähteä samanlaiselle reissulle kellon ja radion turvin. Ajatuksesta innostuneita kuitenkin on ollut, sillä Kon-Tikin matka uusittiin vuonna 2006 -toivottavasti hieman paremmin valvottuna kuin neitsytmatkan tehnyt lautta vuosia aiemmin.

Ja nyt sitten leffan jälkeen voi suunnata kirjastoon, lainata mukaansa kirjan Mr. Heyerdahlin reissusta ja upota sinne kotisoffan kulmaan kuuman kupposen kanssa. Kirjaan uppoutuminen on taattu. Itse sain sen mukaani –  ihan ikiomaksi –  Niagarasta, missä leffan kävin katsomassa. Se oli todella myönteinen ja yllättävä bonus elokuvakokemuksen lisäksi.

api Osastot: Draama, Jännitys, Kevyttä katseltavaa, Leffat
Henkilöt:
research
Kommentit

Vastaa

feed
news