VALIKKO
blog

A Good Day to Die Hard – Hyvä päivä kuolla kovasti

a-good-day-die-hard-poster01

Die Hard (1988), Die Hard 2 (1990), Die Hard with a Vengeance (1995), Die Hard 4.0 (Live Free or Die Hard, 2007) ja nyt a Good Day to Die Hard. Vaikuttaa siltä, että helpompaa olisi vain laittaa numerosarjaa ’Die Hard’-tittelin perään, silloin käsikirjoittajien ei tarvitsisi miettiä noita hurjan mielenkiintoisia eri yhdistelmiä Die Hard:n ja katsoja välttyisi niiden syvällisemmältä pohdinnalta, mutta tällä kertaa nyt kuitenkin näin. Joka tapauksessa nyt ollaan tässä, ja kun edellinen Die Hard -leffa tuotti ensi-ilta viikonloppunaan enemmän rahaa kuin yksikään aikaisempi Die Hard-raina, oli varmaan vain ajan kysymys, että koska jatkoa oikein seuraa. Ja nyt jokainen meistä Mr. Bruce Willisin fanittajista (mies osaa ihan oikeasti näytellä) voi pohtia sitä, että jaksaisimmeko raahata itseämme elokuviin, jos sarjan tähdeksi olisi suostunut siihen alun perin suunniteltu Mr. Arnold Schwartzenegger tai Mr. Sylvester Stallonen. Itselläni tässä voisi olla suuriakin ongelmia, sillä Mr. Willis tekee John McClanesta enemmän maanläheisemmän kuin yksikään pullisteleva lihaskimppu. Yliluonnollisten voimien tai teknisten vempaiden puuttuessa olemme katsojina oppineet rakastamaan McClanea ja hänen luovaa peräänantamattomuuttaan pahiksia vastaan.

Edellisissä elokuvissa Mr. John McClane (Bruce Willis) on osoittautunut varsin perhekeskeiseksi mieheksi. Joko hän on yrittänyt päästä vaimonsa luokse (Die Hard 1 & 2) tai pelastaa tyttärensä (Die Hard 4), niin tällä kertaa ei yllätä, että vuorossa on juniorin Jack McClanen (Jai Courtney) kanssa toimiminen Venäjällä. McClanen ottaessa yhteen jo pilvenpiirtäjän, lentokenttien ja virtuaalitodellisuuden kanssa on kiva tietää, että Venäjältä sentään vielä löytyy mafia, jota vastaan hän voi tasoittaa tilejä. Toisaalta samaan aikaan tämä reissu ulkomaille McClanen työhistoriassa on pienoinen riski elokuvatekijöiltä, miehen suoristaessa mutkia tähän asti kotomaan nurkissa. Joten katsoja päättäköön, miten hyvin homma oikein toimii. Toimintaa ja autojen kasaan runttaamista valkokankaalta löytyy ainakin paljon enemmän kuin katsoja ehkä odottaa.

bruce

Mr. Willis oli toivonut ohjaajan pallille samaa miekkosta, joka hoiti homman hienosti kotiin edellisen elokuvan kanssa. Mutta ikävä kyllä Mr. Len Wiseman oli jo buukattu muualle, joten ohjaajan pallille pääsi istumaam Mr. John Moore (mm. The Omen, Max Payne). Haiku edellisen ohjaajan perään oli ehkä toivottusa, sillä vaikka valkokankaalla tosiaan pääsi autoja runttailemaan, ikkunasta hypähtelemään ja muuta mukavaa, niin Mr. Willisin suuhun ei paljonkaan oltu saatu on-linereita enempää. Tämä on  todella sääli, sillä isän ja pojan yhteinen road-trip, vaikkakin toiminnallisissa merkeissä, olisi antanut enemmän mahdollisuuksia pinnan alle sukeltamiseen. Tätä vuorovaikutusta ei saisi pelätä, sillä McClanen valkoisen t-paidan sisällä Mr. Willis olisi siihen varmasti osannut antaa mielenkiintoisia ulottuvuuksia.

agooddaytodiehard2

Kaikesta kovaa vauhtia etenevästä toiminnallisuudestaan huolimatta elokuvassa on niitä dialogin helmiä, joista itse yhä harmittelen yhteisen autoretken liian vähäistä käyttöä.  Huumorin käyttö sujuu, otokset ovat hienoja, mutta kuten sanottu, myös toimintaleffoissa voidaan ihan oikeastikin keskustella välillä. A Good Day to Die Hard -elokuvassa näyttelijätyö on läpi leffan hyvää ja elokuva selvästikin petaa Mr. Courtneylle lisää toimintarooleja tämän ja Jack Reacherin lisäksi. Koska aina pitää vetää jonkin verran kotiinpäin, niin suoraan ehkä Mr. Willisin manttelinperijäksi miehestä ei vielä ole, mutta matka sinne on kyllä alkanut hyvin. Näyttelijätyöstä on lisäksi kiitettävä vielä Yuri Komarovin roolissa ollutta saksalaista Mr. Sebastian Kochia. Miehen monipuolisuus tilanteiden mukaan muuttumisessa oli ihan omaa luokkaansa.

Nakki napsahti jälleenwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
ja McClane oli jälleen kerran väärässä paikassa väärään aikaan. Kuinka monta kertaa niin voi tapahtua, ilmeisesti ainakin kuusi, sillä Mr. Willis haaveilee vielä sen yhden ja viimeisen Die Hardin tekemisestä ennen kuin ripustaa valkoisen t-paitansa naulaan. Toivottavasti siihen elokuvaan saadaan ohjaaja, joka hallitsee muutakin kuin paikkojen räjäyttelyn ja autojen rikkomisen kuvaamiseen. A Good Day to Die Hard on ihan asiallinen toimintapläjäys. Mieli tekisi sanoa komedia, mutta kun sitä verbaliikan antia tai fyysisen komiikan kuvausta toiminnan rinnalle ei juurikaan valkokankaalta tarjota, niin tästä on pakko pidättäytyä. Leffa kestää kuitenkin katsomisen, on sen arvoinen sekä herrojen Willis ja Courtney fanit kyllä saavat haluamansa. Erityisesti kiitosta on annettava siitä, että juoni ei ole liian valmiiksi pureskeltu vaan tarjoaa jännitystä ja uusia ulottuvuuksia loppuun asti. Suosittelen leffaa kaikille Die Hard-faneille, toimintaleffoista pitäville ja meille, joiden mielestä Mr. Willis osaa näytellä.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.
Osastot: Kevyttä katseltavaa, Toiminta/äksönpläjäys
Henkilöt: ,
Kommentit
about

Vastaa

partner