VALIKKO

Veden peili – Watermark

Uusimmassa Mr. Rax Rinnekankaan elokuvassa jatketaan Matka Edeniin (2011) elokuvassa aloitettua ihmisen syyllisen mielen sovituksen matkaa. Tällä kertaa matkaa tehdään talviseen Venetsiaan, minne valokuvaaja Lauri Harkko (Hannu-Pekka Björkman) lähtee etsimään anteeksiantoa niin isänsä kuin oman itsensä teoille. Valokuvatessaan Venetsiaan Harkko tunnustaa niin itselleen, kaupungille kuin yleisölle salaisuutensa ja omat sielunkantamuksensa. Eräänlaisena rippipappina Harkolle toimii venäläinen runoilija Joseph Brodsky (1940 – 1996), joka joutuu läsnäolematta kuulemaan toisen pohdintaa omasta olemassaolostaan ja suhteestaan Jumalaan. Brodskyn lisäksi Harkon elämää tulee helpottamaan sattumalta tavattu espanjalainen pianisti Carlos Hermita (Nacho Angulo). Myös Carlos on tullut omista syistään juuri Venetsiaan.

Veden peili poikkeaa Matkasta Edeniin joiltakin osin. Esseemäisyytensä sijasta elokuva keskittyy nyt draaman rakentamiseen Mr. Björkmanin avulla onnistuen siinä myös todella hyvin. Luvassa on mielenkiintoista eheytymistä, synnin tunnosta pääsemistä ja itseensä tutustumista sekä vastuun kantamista. Sitä soisin meille kaikille mieluummin enemmän kuin vähemmän. Elokuva on kuitenkin taitavista esiintyjistä huolimatta suhteellisen raskassoutuinen, joten koe itsesi varoitetuksi tässä kohtaa. Itse jouduin vaihtelemaan asentoa leffasalissa suhteellisen tiiviisti vain pysyäkseni elokuvan alussa hereillä. Alun käynnistysvaikeuksien jälkeen, kärryille päästeessä elokuva antoi kuitenkin jotain kättä pidempää, mutta siitä huolimatta se oli raskassoutuinen. Elokuvasta enemmän kiinnostuneet voivat klikata itsensä tänne.

Pohdiskeleva tarinawww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
ihmisen synnintunnosta, anteeksiantamisesta ja vastuusta joka jättää pohtimaan sitä, että onko meistä kukaan syytön. Elokuva arvioinnin näkökulmasta on tunnustettava, että elokuvan imuun mukaan pääseminen kesti pitkääääään, mutta loppua kohden löysin itseni elokuvan kärryiltä. Kovin kärsimättömille ja monologia karttaville suosittelen suuntaamista jonnekin muualle. Me muut voimme sitten yrittää löytää jotain syntyä syvempää tästä elokuvasta. Kai se tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki toiminnallinen odotus on paras jättää elokuvasalin oven ulkopuolelle ja keskittyä sen sijaan sen pohdintaan, miksi toimii niinkuin tekee. Ainakin Veden peili esittää itsessään varsin hyvän perustelun järjettömillekin teoille. Suosittelen leffaa mielen ollessa virkeä ja keskittymiskykyinen, jos ei muuta niin ainakin voi sitten nauttia talvisen Venetsian maisemista.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.

A list of some observation…

A list of some observation. In a corner, it’s warm.
A glance leaves an imprint on anything it’s dwelt on.
Water is glass’s most public form.
Man is more frightening than its skeleton.
A nowhere winter evening with wine. A black
porch resists an osier’s stiff assaults.
Fixed on an elbow, the body bulks
like a glacier’s debris, a moraine of sorts.
A millennium hence, they’ll no doubt expose
a fossil bivalve propped behind this gauze
cloth, with the print of lips under the print of fringe,
mumbling ”Good night” to a window hinge.

Joseph Brodsky

 

 

podcast
Osastot: ???, Kotimainen, Leffat, Taide-elokuva
Henkilöt:
Kommentit

Vastaa

report
tour
forum