VALIKKO
home

Elokuvissa Edinburghissa

Mitä teit lomasi aikana Edinburghissa?

Kävin elokuvissa.

Siis oikeasti?

Jep, ihan oikeasti. Pitihän sitä paikallinen tarjonta ja elokuvateatterit käydä tarkastamassa…

Ja voin todellakin sanoa, että homma oli kokemisen arvoinen. Jo pelkästään sen vuoksi, että tarjolla ei ollut suomennosta vilkkumassa valkokankaan alaosassa. Joidenkin elokuvien kohdalla (The Angels’ Share) se oli haasteellista, mutta miellyttävä yllätys oli huomata kielen kantavan niin pitkälle, että pystyi myös seuraamaan elokuvia ilman suomennostakin. Suosittelen kokemusta näissä merkeissä kaikille muillekin ulkomaille matkaaville. Ja sääolosuhteiden mukaan, sillä eihän kukaan nyt Skotlantiin sään vuoksi matkusta, heikkoa ilmanalaa voi paeta elokuvasaliin.

Elokuvateatteri itsessään oli myös mielenkiintoinen kokemus. Toki Edinburgh on reippaasti isompi kuin Tampere, joten elokuvateatteri tarjontaa (mm. VUE teatterit, Filmhouse CinemaOdeon, Cameo Cinema ja Dominion Cinema) riittää hieman enemmän – ainakin elokuvateattereiden lukumäärässä – kuin täällä kotinurkissa. Se kuitenkin yllätti, että vaikka vierailin vain VUE-kompleksissa, niin siellä ei ollut kuin 12 salia.  Ensi kerralle jäi siis vielä korkattavaksi muutama muukin elokuvateatteri. Joka tapauksessa salillisesti tamperelainen Plenvna pitää tässä kyllä kotimaista lippua suhteellisen korkealla – että pointsit vaan sinne suuntaan. Mutta paikalliset edinburghilaiset salit olivatkin sitten ihan oma lukunsa paikkavalikoimineen – ja tästä sitten kannattaisi Finnkinon ainakin jalkatilan suhteen ottaa oppia.

Myönnän toki, että komea nuori mies lipputiskin takana katsoi minua hieman vinoon, kun pyysin lipun keskeltä takaa. Miehen hokiessa vain vip ja ei-vip paikoista, alkoi älykin hitaasti palata omiin aivoihini. Ei siis paikkoja, vain vip-paikkoja, jos niitä haluaa. No sen verran tavalliseksi tunsin itseni, että vip-paikka sai tällä kertaa jäädä väliin ja lähdin selvittelemään sitä, että mihin sen pyllynsä sitten oikein asettelee salissa ja millainen se vipitön paikka oikein on. Yllätys oli erittäin myönteinen ottaessa suunnan sinne, missä tilaa oli. Onneksi vakikohtanani – keskeltä takaa – oli vapaana. Ja ei ne tavallisten tallaajien paikat olleet kehnot, mutta kyllä myös vip-paikat olivat omaa luokkaansa nahkaistuimineen, kuten alla olevasta kuvasta voi päätellä.

Houkutus näillä paikoilla istumiseen ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä myös normikansan keskuudessa tilaa oli riittävästi. Jalkatilaa, istuintilaa ja hengittämistilaa, harmittelen vain sitä, että selkäni on selvästi liian lyhyt, koska matka käsinojille oli liian pitkä, mutta aina ei voi voittaa.

Saliin VUE-komplesissa pääsi noin 20 minuuttia ennen elokuvan alkamista. Se lienee oli ihan tarpeellaan, sillä niitä paikkoja ei todellaan (Vip-paikkaa lukuunottamatta) saanut varattua.  Mutta suunnattaessa leffaan päiväaikaan, paikkoja oli kyllä ihan kivasti saatavilla. Ja mikä sitä valoisassa salissa oli elokuvaa odotellessa. Samalla tuli todettua se, että valot muuten jäävät suhteellisen hyvin päälle verrattuna suomalaisiin vastinpareihinsa, missä istua kökitään suhteellisesti paljon pimeämmässä. Mutta tämä ei leffanautintoa haitannut. Pikemminkin sitä kai löytää paremmin omat popcorninsa.

Ja kaikille elokuvafaneille haluan toivottaa hyviä matkoja ulkomaille elokuviin.  Kokemus on varmasti aina ainutlaatuinen, ja vaikka ei päätyisikään elokuvateatteriin töihin, niin voi siitä huolimatta yhtyä tähän mainokseen.

 

Osastot: Elokuvia ja elämää
Henkilöt: marketing
Kommentit
faq

Vastaa

report
help