VALIKKO
international
profile

The Deep Blue Sea – Syvänsininen meri

Ohjaaja Mr. Terence Davies on ottanut työnsä alle runsasta suosiota brittien parissa saavuttaneen teatterinäytelmän The Deep Blue Sea. Teatteriin taiteellisen pläjäyksen loi aikoinaan Mr. Terrence Rattigan, joten kyseessä lienee onkin kahden Terrence-nimisen herran käsitys tunteiden turmiosta. Elokuvassa tuomarin Sir William Collyer (Simon Russell Beale) vaimo Hester Collyer (Rachel Weisz) pohtii elämänsä tarkoitusta, koska hän hylkäsi tasapainoisen avioliiton ja ryhtyi suhteisiin intohimoisen Ilmavoimien entisen lentäjän Freddie Page (Tom Hiddleston) kanssa. Tyyni ja rauhallinen avioliitto ei tarjonnut Hesterille kaikkea sitä jännitystä ja seksuaalista intohimoa, mitä hän kaipasi, joten ratkaisu tähän oli suhteisiin ryhtyminen sen tarjoajan kanssa. Aihe voi sinänsä kuulostaa peräti tylsältä, mutta kun pidetään mielessä, että elokuva keskittyy Lontooseen 1950-luvulle, jona aikana yhteiskunnassa oli vielä moraalisemmat käsitykset avioeroista ja itsensä etsimisen kausista, se muuttaa asiaa.

Ehkä tunteiden turbulenssia enemmän elokuva ottaa kantaa siihen, miten omat muistomme piinaavat meitä. Ja elokuva esittää tämän kauniisti lähinnä yhden päivän näkökulmasta.. Tuolloin Hester oli päättänyt päästä helpolla ja selvittää asiansa kertaheitolla. Sillä päätöksentekeminen siitä palatako rauhalliseen ja tasapainoiseen avioliittoon ilman seksuaalista jännitystä, vai pysyä intohimon nurkilla, mutta samalla elää levotonta elämää, ei ole välttämättä kovin helppo. Tämä jahkaaminen on luonut elokuvan (näytelmän) nimen: The Deep Blue Sea. Se ei viittää merellä käyskentelyyn tai sen kauneuden ihailuun, vaan pikemminkin siihen toivottomuuden ilmapiiriin, jossa valintoja tehdessä hyviä vaihtoehtoja ei tunnu olevan kovin paljon ehdolla.

Kolmen pääroolissa olevan henkilön näyttelijäsuoritusta voi vain ihailla. Ms. Weisz esittää tunteiden myllerryksessä olevaa naista paremmin kuin hyvin, hänen intohimonsa suorastaan vyöryy valkokankaalta katsojan syliin. Eikä heikoksi jää myöskään Mr. Hiddlestonin jännitystä elämäänsä etsivä mies. Freddien rooli Mr. Hiddleston pääsee tuomaan esille hyvin sitä sisäistä levottomuutta, mikä yhteiskuntaan sopeutumisesssa voi tulla esille, luvassa on ämpärikaupalla kiihkeyttä ja levottomuutta. Ja kaiken tämän tunteiden ryöppyämisen keskelle Mr. Beale tuo sen tasapainon, asian hyväksymisen ja anteeksiantamisen mitä siihen kaivataan. Kolmella taitavalla näyttelijällä on saatu todella paljon hyvää aikaan ja ennen kaikkea kahdella hyvin erilaiselle miehenhahmolla, on saatu esiin täysin kaksi erilaista puolta Ms. Weiszin esittämästä Hesteristä.

Tuntea millä hinnalla hyvänsäwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Elokuva suorastaan tuoksuu peribrittiläiselle asenteelle ja 1950-luvun tuulille, missä ihmisen oli kannettava suurempi vastuu omista oikuistaan. Se nostaa pohdittavaksi henkilökohtaiset halut sekä luokkayhteiskunnan niiden toteuttamisen välilä.Vaikka Syvänsininen Meri heiluu eri aikajaksojen välillä Hesterin ajatusten mukaan, se sekoittaa pakkaa menneisyyden ja nykyisyyden välillä tavalla, jota katsojan on helppo seurata. Joskin tällä kaikella edes-takaisin-heilumiselle onnitustaan myös siinä, että kokonaiskuva jää pakostakin pakkasen puolelle täysipainoisessa tunneilmaisussa. Elokuva arvioinnin näkökulmasta Syvänsininen Meri esittää hidasta kärsimysnäytelmää epätasa-arvoisesta rakkaudesta, joten romantiikan nälkäisille se ei välttämättä sovi. Mutta kaikki muut, elämän välillä epätasa-arvoiseksi kokeneet, voivatkin sen sitten katsoa. Epätasa-arvon lisäksi elokuva jättää pohtimaan sitä, missä määrin olemme riippuvaisia muista ihmisistä ja ennen kaikkea sitä, missä määrin omat tarpeemme kuihduttavat heidät kellastuneiksi lehdiksi. Elokuvassa on paljon lahjakkuutta valkokankaalla, paljon syviä ja intohimoisia tunteita sekä paljon asialle omistautumista. Ja ehkä juuri sen vuoksi, aika aiheen parissa viettäminen voi joistakin tuntua raskaalle. Leffasaliin asti uskaltaville ehdotan nessujen mukaan ottamista, niitä voidaan tarvita loppusuoralla. Leffa oli mielenkiinttoinen, tiivis, mutta varmasti vaikuttavampi teatterin lavalla.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.

 

”I knew in that tiny moment that I had no power to resist him. No power at all.”

rss Osastot: Draama
Henkilöt:
Kommentit

Vastaa

partner
tools