Salmon Fishing in the Yemen – Lohenkalastusta Jemenissä / Rakkaudesta, unelmista ja kaloista

Kalastusasiantuntija Fred Jones (Ewan McGregor) ei ole järin innostunut pääministerin lehdistösihteerin Patricia/Bridget Maxwellin (Kristin Scott Thomas) ajatuksesta suostua lohenistutukseen Jemenissä vain poliittisten PR-syiden vuoksi. Asiaa ei auta se, että Jemenin rikkaan Sheikin (Amr Waked) edustajan Harriet Chetwode-Talbot (Emily Blunt) mielestä asia on helppo ja yksinkertainen. Vastakkain kalastuksen kiinnostuksessa ovat Jonesin henkilökohtainen huoli lohien hyvinvoinnista, Maxwellin pyrkimys nostaa lehdistöön hyviä uutisia Lähi-Idästä sekä sheikin että Chetwode-Talbotin käsitys projektin onnistumisesta. Lopulta Fred kuitenkin löytää skeptisen itsensä Jemenistä ylioptimistisen sheikin haavista.

Lohikalastus Jemenissä osoittaa todeksi sen, mitä The Best Exotic Marigold Hotel meille jo esitteli. Markkinoilla on tilaa hyvänmielen elokuville aikuisille ihmisille. Ja niiden ei tarvitse olla suoraa rymistelyä tai rakkauden huumalla koristeltuja tarinoita. Toki romantiikkaa on myös tässä rainassa tarjolla, mutta se rakentuu yhtä hitaasti kuin lohikalastuksen mahdollistuminen Jememissä. Ms. Scott Thomas, Ms. Blunt ja Mr. McGregor näyttelevät vakuuttavasti ja aikuisten oikeasti omine tiukkoine päähänpinttymineen. Heidän olemassaolonsa on uskottavaa ja se, jos mikä, saa katsojan samaistumaan päähenkilöiden intohimoihin asian hyväksi.

Ja sitten tähän kuvittelet joen ja siihen nitä kaloja uimaan vastavirtaan, mielikuvistusta ja uskoa nyt vaan vähän tähän hommaan, niin kyllä kalastusreissuksi muuttuu ja hiekkakin muuttuu vedeksi ja niin edelleen, että uskoa nyt vaan kehiin.

Romanssirintaman ja maisemisen ihailun rinnalla elokuva esittää ihan alkumetreillä varteen otettavan kysymyksen siitä, että miksi meidän pitäisi suostua rikkaan ihmisen päähänpinttymiin. Vastausta tähän rakennetaan hitaasti koko elokuvan ajan, joten nopeaan elämäntempoon juuttuneille sen odottaminen voi tuskallista, mutta varmasti kannattavaa. Joskin on myönnettävä, että leffan jälkeen jäin itsekin pohtimaan sitä, missä määrin mahdan olla itse ohjelmoitu tylsään elämään… toivottavasti en kovin suuressa.

Brittiläinen Mr. Paul Torday löytyy kalastusreissun kirjallisen tuotoksen takaa. Hänen ensiteoksensa Salmon Fishing in the Yemen (2006) onnistui vakuuttamaan elokuvamaailman mukaansa tempaavalla poliittisella satiirilla. Ja täytyy sanoa, että vakuuttavaa on, sillä itseäni kalastus ei voisi kiinnostaa yhtään vähempää kuin nyt (ja nyt ollaan jo kovasti pakkasen puolelle). Mutta kalastus, Jemen ja sinnikkyys onnistuivat vakuuttamaan minut. Mr. Torday ei tunnu kirjallisesti muutenkaan päästävän lukijoitaan helpolla. Hänen seuraava teoksensa, The Irresistible Inheritance of Wilberforce (2008), kertoo itsensä hengiltä juovasta miehestä – ihan elokuvan aihe jo sinänsä. Kolmas kirjallinen tuotos, The Girl on the Landing (2009), kamppaili skitsofrenian ja rasismin parissa. Taidan siis suunnata seuraavaksi kirjakauppaan selvittämään onko miehen muitakin teoksia (The Hopeless Life of Charlie Summers, More Than You Can Say, The Legacy of Hartlepool Hall) saatavilla…. Kirja on kuitenkin aina kirja ja taidan suunnata tästä sitä etsimään…

Sinnikkyys palkitaanwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kalastus tai sen mahdollistaminen on saanut valkokankaalla aikaan mielenkiintoisen elokuvan uskosta, epäuskosta ja innostuksesta asioiden toteutumiseen. Tätä toivoisi kai meille jokaisella arjen keskellä. Joskin on samalla myönnettävä, että kotisohvapsykologisesta näkökulmasta katsottuna tämä asialle omistautuminen ja usko niiden onnistumiseen vaatii sitä omaa osallistumista, mikä elokuvassa tulee esille hieman liian vahvasti alleviivaten. Vanhan kansan sanoin – työ tekijäänsä kiittää. Ilman osallisuutta hyvätkin tavoitteet voivat hävitä tuhkana tuuleen tai tomuna ilmaan. Elokuva-arvioinnin näkökulmasta Rakkaudesta, unelmista ja kaloista raina toimii kiitettävästi. Se eroaa miellyttävällä tavalla perinteisistä hömppärainoista, joissa mukana pyörii epämiellyttäviä ihmisiä ja kahta päähenkilöä pakkonaitetaan toisilleen koko leffan ajan. Jemenissä kalastuksen tiimoilla sen sijaan tarjoillaan katsojille piilossa oleva poliittinen satiiri, hyvää mieltä ja herttaista komediaa. Tästä näkökulmasta katsottuna sitä voi olla kehnompiakin tapoja viettää toukokuista iltaansa. Itse pidin leffasta kovasti ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille, jotka kaipaavat hyvää mieltä elämäänsä – ymmärtävät sitten kalastuksen päälle tai eivät. Ja erityisen kiitoksen haluan tässä yhteydessä myös esittää ihastuttavalle, joskin väliaikaisesti mykälle, seuralaiselleni rouva A:lle.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.

Vastaa