VALIKKO
report

Saunavieras

Kaksi toisilleen tuntematonta miestä, menestynyt kirjailija Jalo Rautakumpu (Kari Väänänen) ja geologi Hannu / Jussi Nieminen (Jone Takamäki), alkavat tekemään tuttavuutta ja selvittää omia bisneksiä saunan sumussa kirkkaan viinan avittamana. Vaikka elokuva keskittyy tähän ystävyyden muodostumiseen, mukaan on saatu vauhtia naisten esittämien hahmojen kautta. Liisa (Raisa Vattulainen) ja Armi (Anni Tani) laittavat parastaan tavalla, joka voi katsojaa auttaa selvittämään mistä tässä hommassa oikein on kyse. Lopputuloksen ja miesten moraalisen käytöksen voi melkein arvata tästä, varsinkin kun elokuvaa on mainostettu lauseen ’ystävyys sotkee bisneksen’ avulla. Elokuva ei ole kuitenkaan pelkkää viinan kanssa läträämistä, vaikka sitä valkokankaalla kuluukin jatkuvaan tahtiin voimasanojen rinnalla. Vaan ehkä enemmänkin se kertoo ystävyyden syntymisestä ja toisen herkän puolen löytämisestä. Mutta moraalinsa on itse kullakin ja ystävyys voi jäädä sen jalkoihin.

Ilman suurempaa tukea valmistettu halppis-elokuva alkaa kahden tuntemattoman miehen välisenä hitaana dialogina, josta voi löytää suomalaiseen saunakulttuuriin kuuluvaa puhdistautumista. Elokuvansa sanomasta ohjaaja Mr. Anssi Mänttäri on todennut: ”Minkä sille voin, että tällaisia ihmisiä on. Onneksi tärkeilevät, narsistiset tyypit ovat naurettavia ja sitä kautta hauskoja. Vai olisikohan huumorintajuton, helpon elämän etsijä vielä pahempi. Tällaista pohdintaa tämä yhteiskunta tuottaa. Miksi tämä tapahtuu Lapissa? Täytyyhän näille ihmisille jotain vastapainoa olla.”  Tämä on varmasti totta. Mutta vaikka dialogista löytää jotain pintaa syvempää, elokuva esittää juuri narsisten piirteiden seuraamukset. Jokaisen tulisi kantaa vastuu omista teoistaan.

Sauna puolestaan aiheena ei ole niin yleisesti käytetty elokuvan teema, kuin Suomessa voisi luulla. Meiltä valkokankaalle ovat päässeet vain kauhuelokuva Sauna (2008) ja dokumentaarinen Miesten vuoro (2010). Mahtaakohan syy olla siinä, että suomalaisessa yhteiskunnassa se mielletään puhdistumiseen ja syvällisten ajatusten jakamiseen sopivaksi paikaksi, kun ulkomaille mennessä se puolestaan saa aikaan vihjaavia kulmien kohotuksia ja aitoa ihmettelyä. Varmaa on kuitenkin se, että jos leffa lähtisi ikinä Pohjoismaiden ulkopuolelle laajempaan levitykseen, sille löytäisiin K18-leima ahteriin vauhdilla. Niin paljon alastomuutta, miestä väkevämpää ja voimasanoja Saunavieraasta löytyy.

Ohjaaja ja käsikirjoittaja Mr.  Mättäri on tosiaan palannut valkokankaalle pienen budjetin elokuvan kanssa. Elokuvan teko kesti 12 päivää, mistä varmaan suurin osa vietettiin saunassa tai hotellisssa Luoston maisemissa. Elokuva on sinänsä mielenkiintoinen, että se rahoitettiin lähinnä etukäteismyynnin mukaan. Kun rahat loppuivat, siihen myös loppui elokuvan teko. Ehkä tämän vuoksi katsojalle voi jäädä tunne, elokuvan esittämistä kysymyksistä, jotka jäävät vaille vastausta. Mr. Mättäriä ei voi ainakaan väittää sisuttomaksi, sillä niin hanakasti mies vaikuttaa laittavan vastaan hitaille ja isoille elokuvien rahoituspyörille ja pystynyt jollakin ihmeen tavalla tuottamaan omaehtoista elokuvaa rahaan kompastumatta. Edesmennyt elokuvaohjaaja Mr. Eero Tammi on todennut Mr. Mättärin elokuvista, että ”se on sellainen juttu, että jos Anssi ei olisi niitä elokuviaan tehnyt, niin ne olisivat jääneet tekemättä.” Mikä varmasti jokainen suomalaista mielenkuvaa valkokankaalla tutkivan / ihastelevan mielestä on ansiokasta. Ilman Mr. Mättärin leffoja Suomen lähihistoriasta meillä oli jäänyt näkemättä ja kokematta selvästi omilla jaloillaan ja ansioillaan eteneviä elokuvia, jotka poikkeavat massojen suosimista virroista. Joskin tämän elokuvan ’Saunavieraan’ kohdalla olisi toivonut hieman laajempaa budjettia lopullisen hiomisen turvaamiseksi.

Elokuvan tekoihin sydämensä menettäneeltä Mr. Mättäriltä (s. 1942) voi kuitenkin odottaa vielä lisää vastaavia halppis-leffoja. Miehen cinefiliseen arkistoon on kertynyt jo yli 90 elokuvan tekemiseen liittyvää tehtävää (mm. 45 ohjausta, 35 käsikirjoitusta, 33 tuottajanroolia, 19 näyttelijän roolia ja niin edelleen), eikä loppua tälle vielä näy. Mr. Mättäri itse kuvaa keräävänsä hyviä elokuvien aiheita mappeihin, joita on kertynyt jo 22 kappaletta. Tämä siis vain pitkistä elokuvista, näitä lyhempiä ja dokumenttien puolelle painottuvia aiheita varten ovat sitten omat arkistokaappiinsa.

Tyypillistä Mr. Mättäriäwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Vaikka Saunavieras ei ihan Miesten vuoroa tasollisesti saavuttanutkaan, niin ihastuttavaa on se, että saunan merkitystä suomalaisessa kulttuurissa kuvataan. Tällaisten asioiden voi hyvin kuvitella tapahtuvan oikeasti herrojen ja narrien saunavuorojen aikana. Elokuva esittää henkilökohtaisesti ja intiimistä kaikkea sitä, mitä ystävyyden muodostamiseen oikein kuuluu ja miten se vaikuttaa ihmisten elämään. Ennen kaikkea se ottaa myös kantaa siihen, mitä kaikkea voimme sietää toiselta ja mitä emme. Elokuva arvioinnin näkökulmasta Saunavieras on budjettinsa näköinen - kotikutoinen elokuva, joka olisi kaivannut lisää viimeistelyä. Näyttelemisen puolelta vahvimman annin antaa Mr. Väänänen, joka ikävä kyllä ei yksin pysty kannattelemaan loppua kohti ohentuvaa elokuvaa raamikkailla harteillaan. Mr. Väänäsen vuoksi Saunavieras ehkä kannattaa nähdä, mutta raina toimii myös televisiossa, jos se sinne asti ikinä pääsee.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.

Niagarassa elokuvan alussa esitetään Ms. Katja Ketun lyhyt, 11 minuutin, piirros-/nukkeanimaatio miespuolisesta enkelistä, Mankelista. Mankeli sai ensi-illan tämän vuoden Tampereen elokuvajuhlilla, ja ottaa kyllä katsojansa hyvin kiinni. Animaatiossa taivaasta maan päälle puuhun tipahtaa miespuolinen enkeli, Mankeli, joka rakastuu puuhun. Tuotoksessa ihastutti erityisesti esitystapa ja siihen liittynyt runo/loru. Mr. Hannu Nurmio pitää kertojan otteellaan katsojan Mankelin tarinassa kiinni.

Ms. Ketun tarkoitus oli kuulemma olla joskus aikansa Kirsi Kunnas, ikävä kyllä Katjan runot/lorut ovat vaan suhteellisen pelottavia ja surullisia. Niiden avulla ei ehkä valloiteta pienten lasten sydämiä, mutta aikuisten mieleen ne iskostuvat kyllä hyvin, vai mitä voi päätellä seuraavasta: 

Olipa kerran mankeli
siis miespuolinen enkeli.
Sillä oli pikkuiset sarvet ja häntänä töpseli
ja sädekehänä pölykapseli.

Sen siivet repi irti naakka (oli sunnuntai)
ja se maahan tippui ja heti rakastui
-yhteen puuhun nimittäin…

Mankeli ihastuttiwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
sen surumielisyydestä huolimatta. Ms. Ketun runollinen suoni on suhteellisen lyhyt Mankelin kohdalla, mutta tämä ei estä herkän tarinan syntymistä ja siitä nauttimista. Jotenkin animaatiolle olisi toivonut mielekkäämpää loppua, ja Mankelin tarina ei todellakaan ole mikään lastenloru. Ihanaa, että Suomesta kuitenkin syntyy näin koskettavaa nukkeanimaatiota. Toivottavasti tätä saamme hamassa tulevaisuudessa lisää.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.

Osastot: Draama, Kevyttä katseltavaa, Kotimainen
Henkilöt: advertise
Kommentit
blog

Vastaa

international
address