VALIKKO
about
blog

Footloose

Ensivalloituksensa valkokankaalla Footloose teki vuonna 1984. Tällöin musikaalinen/tanssillinen draama-elokuva esitteli meille Ren McCormackin (Kevin Bacon) ja hänen yrityksensä saada tanssi ja rock musiikki takaisin nuorten elämää pienessä takapajuisessa kylässä – ainakin Renin mielestä. Asiaa auttamassa oli paikallisen papin tytär Ariel (Lori Singer). Tarinalla väitettiin tällöin olevan löyhä sidos todellisiin tapahtumiin hyvin uskonnollisessa Elmore Cityssä. Kaikki uusi ja aikuisille tuntematon on pahasta ja voi siis vain turmella nuorisoa (kuulostaako yhtään tutulta? Samaa kaavaa voi varmaan kaivaa esille, jos vaikka aloittaisi Beatlesista ja etenisi musiikkimaailmassa Lady Gagaan ja siitä eteenpäin…..). Tai sitten se yksi ainoa kämmitapaus laittaa muut maksamaan omasta vapaudenilmaisustaan…

Tässä yhteydessä, ennen varsinaiseen uusintaleffaan menemistä, on pakko esitellä vuoden 1984 traileri. Mr. Kevin Bacon on niiiiin naiivin söpö siinä, puhumattakaan mitään trailerin myyvyydestä verrattuna nykypäivään. On pakko kyllä sisäisesti miettiä sitä, kuinka naurettavina / hauskoina / ja niin edelleen tullaan 2010-luvun trailereita pitämään noin 20:n vuoden kuluttua. Todennäköisesti hyvin.. mutta anna tässä yhteydessä historian siipien hieman havista….

(originaali versio)

Ilmeisesti, musikaaliseen draamaan, varsinkin nuorisolle suunnattuun on myös vaikea löytää oikeita näyttelijöitä – tai riittävän uskottavia kaikille omaksuttavaksi. Vuoden 1984 leffan pääosasta kisaili aikoinaan muun muassa Mr. Tom Cruise ja Mr. Rob Lowe. Kumpikin siloposkisia kuin vauvan peppu tuohon aikaan ja silloiselle nuorisolle riittävän myyviä. Mielenkiintoisempaa kuitenkin ehkä on se, että Arielin roolia kävi itselleen myös yrittämässä Madonna. Madonnaa on kyllä vaikea kuvitella esittämään Arielia, joten lienee hyvä, että rouva on pysynyt enemmän auditiivisella puolella. 1984-vuoden elokuva on fanituskamaa myös kaikille Ms. Sarah Jessica Parkerin faneille. Rouvalla on siinä sivurooli Rustyna, Arielin ystävänä.

Tullessa historiasta nykypäivään, vuoteen 2011, musiikillinen draamaelokuva on muuttunut tanssielokuvaksi. Ja tässä blogissa onkin kulunut taas aikaa edellisestä tanssielokuvasta (se taisi olla Step Up – muistaakseni). Nykyaikaan sijoittuvassa leffassa Ren McCormack (Kenny Wormald) joutuu edelleen opettelemaan elämistä pienessä tuppukylässä, jossa hän löytää samoin ajattelevan Arielin (Julianne Hough). Juoni seuraa suhteellisen uskollisesti, kuten uusiofilmin tuleekin, aiempaa vuosikertaa kaikkine tuttuine tunnuspiirteineen. Musiikki, vaatteet, autot ja muut asiaan kuuluvat tekijät on vain modernisoitu, mutta sama perustarina on ja pysyy taustalla.

http://www.youtube.com/watch?v=gtjI6OHVk00

Näyttelijöiden valitseminen uuteenkaan Footloose leffaan ei ollut kovin helppoa. Kuitenkin toisin kuin alkuperäisen leffan kohdalla, tällä kertaa pääosan näyttelijät näyttelevät ja tanssivat itse. Se lienee ehkä yksi syy siihen, miksi muun muassa Mr. Zac Efron, Mr. Chace Crawford ja Mr. Thomas Dekker jäivät putsailemaan tanssikenkiään ammattitanssija/näyttelijä Mr. Wormaldin taakse. Käsittääkseni samanlainen vaade ’tanssi ja näyttele’ koski myös naispääosaa esittävää Ms. Julianne Houghia. Ja on kyllä sanottava, että homma oli heillä suhteellisen hyvin hallussa, vaikka aina voidaan vääntää kättä siitä, osaako tanssija näytellä (ja päinvastoin).

Mainitsemin arvoista nuorista näyttelijöistä valkokankaalla on Mr. Miles Teller. Hänellä on rooli Willard Hewittina Renin uutena ystävänä. Jos nuoren miehen naamavärkki tuntui tutulta, kannattaa kääntää katse elokuvaan Rabbit Hole, missä Mr. Teller teki varsin erilaisen roolisuorituksen. Siinä mielessä on kiva katsoa laajaa repertuaaria. Ja kyllä miehen tanssimaan opetteleminen ansaitsee kaiken saamansa kunnian ja kaakatuksen. Se oli todella ihastuttavaa seurattavaa!

Onnistunut uusiowww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
joka jättää päälle hyvän mielen. Ohjaaja teki oikeasti hyvää työtä pestatessaan pääosiin ammatillisia tanssijoita. Nyt tanssivat näyttelijät vai näyttelevät tanssijat saivat enemmän uskottavuutta aikaan, kuin sitä oli tarjolla ensimmäisen Footloose elokuvan aikana. Sorry vaan Mr. Bacon. Elokuva pohjautuu kuitenkin aika paljon fyysiselle ilmaisulle – tanssin kautta. Ja sitä oli ihan kiva katsoa, kun kokonaisuus säilyi tarjolla koko ajan, huolimatta välillä aika mielenkiintoisesta leikkauksesta. Ja ehkäpä juuri siitä johtuen nykyinen Footloose elokuva ei tarjonnut niitä 'henkeä salpaavia' ja mieleenjääviä tanssiesityksiä, mitä oli tarjolla vuonna 1984 tai mitä on nähty sen jälkeen tanssin jaloon taitoon keskittyvissä leffoissa.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.

Näitä re-make leffoja tuntuu satelevan tasaiseen tahtiin. Viime vuosilta muistan itse ainakin seuraavat: Fame (2009, originaali 1980), Karate Kid (2010, originaali 1984), The Next Three Days (2010, originaali 2008), A woman, a gun and a noodle shop (2009, originaali Blood Simple 1985) ja The Taking of Pelham 123 (2009, originaali 1974). Vaikuttaakin siltä, että jos idea on toiminut ja poikinut hyvin aikoinaan, mikään ei estä sen uusintaesitystä – onhan tässä ehtinyt katsojakuntakin muuttua matkan varrella moneen kertaan. Siis katse mielellään ainakin 20+ vuotta taaksepäin ja niitä kassamagneetteja etsimään, luvassa voi olla ’mielenkiintoisia’ uusintoja, niin kuin esimerkiksi Total Recall….

report Osastot: Kevyttä katseltavaa
Henkilöt:
Kommentit
search

Vastaa