VALIKKO
api

Captain America: The First Avenger – Kapteeni (Pohjois-)Amerikka: Ensimmäinen kostaja

Vaikuttaa siltä, että pääsisi helpommalla, jos vaan murtautuisi jonnekin Marvelin arkistoon selvittämään, mistä kaikesta on tehty sarjakuvia. Koska sieltä voisi sitten melkein aakkosjärjestyksessä ottaa ehdokkaita elokuvakankaalle, joilla yleensä vaikuttaa olevan jonkinlaisia ongelmia isäsuhteessaan. Tony Stark, Thor ja Hulk kaikki omaavat jonkinlaisia isän / auktoriteetin hyväksymisen ongelmia ja hemmot koittavat ratkaista niitä hakkaamalla jotakin tai ryhtymällä pahaksi pojaksi. Joten nykyinen sankari on hieman erilaisempi (ja huomattavasti rauhallisemnpi) poikkeus. Totemus siitä, että pakoon lähtemällä ongelmat eivät poistu, sopisi varmaan monen muunkin motoksi nykypäivänä.

Tällä kertaa vuorossa oli Kapteeni Amerikka, joka esittelee meille pienen hyväsydämisen miehen Steve Rogersin (Chris Evans), joka sotateollisen kokeilun kautta (ja SuperSoldierSerumin avustuksella) muuttuu tehokkaaksi (mutta edelleen hyväsydämiseksi) supersotilaaksi, kun hän ensin tuli hylätyksi yrityksessään päästä palvelemaan Setä Samulia potenssiin X-kertaa heikkoutensa vuoksi. Mr. Rogers muuttuu pienestä piipittävästä miehestä suoraa miesmalliksi star-n-stripes kataloogin kannessa. Kaikille, joille tulee Lucky Luke sarjakuvat mieleen tästä muodonmuutoksesta, kehoitan palaamaan Athletic Cityn pariin, jossa John Little Featherista alias hoikka-Chetistä kuoriutuu painonnostoharjoitusten kautta Kapteeni American tyylinen lihaskimppu. Lihaskimppu saakin kaipaamaansa toimintaa yhdessä ystävänsä Bucky Barnesin (Sebastian Stan) kanssa koittaessaan laittaa puntit tasaisiksi Natsi-Saksan Johann Schmidthin (Hugo Weaving) ja hänen terrorijärjestönsä Hydran kanssa.

Elokuvassa vilahtelee useampi viime vuosina hyvää tulosta tehnyt näyttelijä. Ihastuttavaa kuitenkin näin katsojan silmissä on se, että se ei rakennu yhden megatähden esittelyn ympärillä, vaan Kapteeni Amerikka antaa rehellistä valkokangastilaa tasapuolisesti – ehkä se hyväsydämisyys näkyykin myös siinä. Näyttelijät tuntuvat tutuilta, joten pieni pala historiaa ei liene pahitteeksi. Kapteeni Amerikkaan näyttelevä Mr. Evans tuli nähtyä aiemmin tässäkin blogissa uhittelevan Lucas Leen roolissa elokuvassa Scott Pilgrim >< Maailma (2010). Kapteeni Amerikan perivihollisen Johann Schmidt alias Punakallon takana oleva näyttelijä Mr. Weaving on varmasti tunnetumpi äänensä vuoksi. Hän on lainannut sitä useaan otteeseen Megatronille Transformers-elokuvissa. Oivallista ja osaavaa tiedemiestä Abraham Erskinea näyttelevä Stanley Tucci tuli edellisen kerran nähtyä Seanin roolissa Burlesque (2010) elokuvassa, mutta Eurooppaan mies pääsi vaikuttamaan jo elokuvassa Julie & Julia (2009) Paul Childin saappaissa. Tuttuja miehiä ovat myös Howard Starkia näyttelevä Dominic Cooper. Itse yhdistelen hänet yhä Mamma Mia-rainaan, mutta blogiini hän on päässyt jo pari kertaa. Viimeisin niistä oli Englannin maaseudulla Tamara Drewe:ssa Benin soittotaitojen kautta. Valkokankaalta on myös tunnettu Kenraali Chester Phillipsin kunniamerkkien takaa löytyvä Tommy Lee Jones, jonka elokuvia en kyllä ole pitkään aikaan nähnyt, mutta ensi vuonna hänen pitäisi palata Agentti K:n mustaan pukuun elokuvassa Men in Black III (ji-huuu!!). Elokuvassa tekee myös eräänlaista debyyttiaan naispääosassa kekkuloiva Hayley Atwell Kapteeni Amerikan lemmenluritusten kohteena, Peggyna. Ms. Atwell ei vaan tuo mieleeni yhtään aiempaa elokuvaa, missä hänet olisin nähnyt.

Mielenkiintoinen knoppi pääosan esittäjän kannalta on, että se meni henkilölle, joka ei oikeastaan sitä edes hakenut. Ja kun pesti vielä päätettiin antaa hänelle, mies vietti tovin asiaa pohdiskellen ymmärrettävistä syistä – riskinä on kuitenkin massiivinen leimautuminen yhden roolin taakse. Kuka on valmis sellaiseen? Jos leffa menestyy kaikkien muidenkin toimintaa täynnä olevien kesäleffojen rinnalla, luvassa on kuulemma kuusi monta muuta Avanger-rainaa. Mutta sitäkin mielenkiintoisempi oli katsella Mr. Evansin muodonmuutosta. Käsittääkseni alkuperäisen suunnitelman mukaan miehellä piti olla varanäyttelijä sen ’hoikka-Chet’ kauden ajan ja miehen astua itse vasta remmeihin, kun raamit on saatu kuntoon. Mutta erikoistehosteiden aikana ja maneerien säilyttämisen vuoksi, mies kuulemma piennenettiin valkokankaalle. Omaan ymmärrykseeni tämä ei ole vielä kyllä oikein soljahtanut, mutta sitä oivallusta odotellessa voin vain ihastelle erikoistehofirmojen toimintaa.

Ne, joita leffan leimautuminen toisen maailmansodan ja natsien jahtaamiseen ahdistavat voivat sitten ottaa kurkkauksen historiaan. Raina kehiteltiin alkuperin noin 70 vuotta sitten, jolloin leffan käsittelemät asiat toivat varmasti henkistä tukea ja turvaa niille urheille miehille ja naisille Yhdysvaltojen eri rintamilla. Enemmän itse ehkä pelkään leffan leimautuvan liian huvittavaksi, joten kuvitelma kapteeni liehumisesta taistelukentällä nostaa pakollakin hymyn huulille. Joskin rakas siskoni sanoi, että juuri sen asun (ulkoisen avun) vuoksi elokuva on katsomisen arvoinen (leffalehden mukana tullut fanijuliste sai nyt samalla ihan uuden merkityksen – minnekän nurkkaan sen oikein laitoin…..). Leffa muuten kannattaa istua sitten ihan tappiin asti, sillä muuten jää kyllä nykyajan Kostajien kokoontuminen ja ensimmäinen traileri kokematta.

Kunnon kassamenestys kamaawww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Tykkäsin * Tykkäsin *Tykkäsin * Tykkäsin *. Kun tässä on nyt sitten tullut pohdittua sitä, että onko näissä kesäleffoissa mitään suurta juonen tynkää, vai rymisteellänkö niissä vain menemään, niin voin todeta molempien esiintyvän tässä elokuvassa. Päähenkilöstä ja muista hänen kanssaan valkokankaalla esiintyvistä ihmisistähän alkaa oikein pitää leffan aikana siinä määrin, että loppusuoralla tirahtelee muutama kyynelkin esiin. Ehkäpä elokuvan pitäytyminen sarjakuvan tarinassa ja uuden ihmeellisyyden esittäminen kosmisen kuution voimien muodossa toi jotain uutta (muutakin kuin mieleen Starship Troopersit Tähtien Sodasta), joka jaksoi kantaa elokuva eteenpäin. Elokuvassa kyllä rymiseen, siniset säteet häikäisee ja ihmisiä pöllähtelee savuna ilmaan. Mutta samalla se tarjoaa ihmisen kasvutarinan siitä, miten hyväsydäminen on aina hyväsydäminen. Yhtä asiaa en vaan ymmärrä, jos keho kerta on itseään korjaava, miksi ihmeessä mies tarvitsi niiiiiiin pitkät kauneusunet? Suosittelen leffaa. Se jää ehdottomasti keikkuloimaan kärkisijoille pohtiessa kesäleffojen toimintakaartin aatelia.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.
trademarks Osastot: Kevyttä katseltavaa, Leffat, Sci-fi, Seikkailu, Toiminta/äksönpläjäys
Henkilöt: , ,
Kommentit
partner

Vastaa

service