Nicholas ’Nick’ Cave (1957 -) on saanut oikeassa elämässä paljon aikaan. Musikaalisesti mies on tunnettu omasta yhtyeestään Nick Cave and the Bad Seeds. Sen lisäksi hän on tehnyt lauluja muille muusikoille, säveltänyt elokuvamusiikkia (mm. Jesse Jamesin salamurha pelkuri Robert Fordin toimesta), kirjoittanut runoja ja näytelmiä sekä elokuvakäsikirjoituksia (mm. Lawless). Ja nyt tätä taiteellista monilahjakkuutta lähestytään dokudraaman tavoin. Ohjaajakaksikko Iain Forsythin ja Jane Pollard ovat tehneet mielenkiintoisen taiteilijakuvauksen muusikko-kirjailija Nick Cavenista ja hänen luomisprosessistaan. Elokuva sekoittuvat draama ja todellisuus mielenkiintoiseksi sopaksi, joka taatusti herättää mielipiteitä ja tuntemuksia jokaisessa katsojassa.
Beatleseista tehdyn ”Yeah! Yeah! Hard Days’s Night!” -elokuvan tavoin 20,000 Days on Earth elokuva keskittyy yhteen päivään Mr. Cavenin elämässä. Mukaan siihen on saatu niin musiikin kuin kirjallisen tuotannon luomisprosessia ja niihin mukaan liittyviä ihmisiä. Valkokankaalla vilahtavat muun muassa Kylie Minogue, Blixa Bargeld ja Ray Winstone. Taiteellista luomisvoimaa on nähty elokuvissa toki myös kotimaisinkin voimin Tolonen-elokuvassa, joka keskittyy pidemmälle ajalle musiikin ja miehen sen takana esittämiseen.
Työn alussa ohjaajapariskunnalla oli elokuvasta selvillä vain sen rakenne, mutta ei varsinaista tavoiteltua lopputulosta tai dialogiin perustuvaa käsikirjoitusta Sen sijaan paljon jätettiin Mr. Cavenin ilmaisulle ja elokuvan etenemiselle sitä kautta. Tämä keskeneräisyys ei kuitenkaan näy lopputuloksessa. Kai se onkin tavallaan omanlaista luomisprosessia, johon liittyviä riskejä kannattaa ottaa. Elokuvan teossa haasteeksi nousi lähinnä Mr. Cavenin kärsimätön luonne, ei niinkään taitelijan saaminen avautumaan riittävässä määrin. Kaikki elokuvan otokset ovatkin ensimmäisiä ottoja, mikä lisää omalta osaltaan niiden autenttisuutta. Mielenkiintoinen lisä elokuvaa on myös sen pyrkimys pois rock-doc-tyylistä ja sen sijaan keskittyminen mieheen musiikin esittämisen takana.
Tällä on varmasti oma painoarvonsa kaikkien kotisohvapsykologien mielessä, sillä ilman käsikirjoitusta ja selvää juonta yksillä otoilla selviäminen tuottaa valtavan määrän materiaalia. Ohjaajakaksikolla olikin edessään suuri raivausurakka, jota he lähestyivät psykoanalyysin tavoin. Sukeltamatta asiaan syvällisemmin, siihen perehtyneet voivat filmista pongailla Mr. Cavenin avautumistyyliä ja miettiä miten se sopii tähän lähestymistapaan. Kotisoffalla myös pohtia sitä, millainen merkitys autokohtauksilla on elokuvassa. Ohjaajien mukaan niillä pyrittiin esittämään mitä Mr. Cavenin pään sisällä tapahtui. Mikä sopii hyvin Mr. Cavenin itsensä kynäilemän The Death of Bunny Munro – Bunny Munron kuolema (2009) tyyliin. Miehen kirjallisen tyylin fanit voivat pitää kunnianosoituksena hänelle itselleen. Varmaa on kuitenkin vain se, että autossa takapenkillä vilahtavilla ihmisillä on ollut suuri merkitys Mr. Cavenin elämässä.
| Hyvä kokoonpano |   |
|---|---|
| 20,000 Days on Earth yllättää mielyttävällä tavalla olemalla hauska ja muistorikas elokuva yhdestä aikamme kultti-ikonista Mr. Nick Cavenista. Elokuva on Nick Caveniä isompi ja siten tarjoaa myös muille taiteen luomisprosesseista kiinnostuneille kivoja kommentteja. Valkokankaalla nähty dokudraama esittää myytin ja miehen sen takana, jotka loppujen lopuksi eivät eroa kovinkaan paljon toisistaan. Nick Caven on Nick Caven. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |
“On the one hand, it’s a fiction, yet more truth can be gleaned this way”- Nick Cave
Osastot: Dokumentti, Leffat