VALIKKO

12 Years a Slave – 12 vuotta orjana

12 Years a slave on elämänkerrallinen elokuva Mr. Solomon Northupista (1808 – 1857 jälkeen), joka juotetaan humalaan ja kidnapataan New Yorkista etelän plantaaseille orjaksi. Solomon (Chiwetel Ejiofor) vaihtuu isännältä isännälle, kunnes päätyy brutaalin ja väkivaltaisen Edvin Eppsin (Michael Fassbender) ja hänen vaimonsa Maryn (Sarah Paulson) pelloille. Luvassa on raakaa työtä, väkivaltaa, hyväksikäyttämistä ja lopulta 12 vuoden jälkeen onnistunut pakeneminen takaisin kotikonnuille vaimon ja lapsen luokse. Tästä näkökulmasta voisi ajatella, että elokuva on melodraamallinen tuotos, verinen pläjäys, pahoinvointia aiheuttava tai nessuja kuluttava kokemus, mutta kaikki tämä ennakkoluuloilu meni ainakin omalla kohdallani pieleen.

Vaikka elokuva on brutaali, siinä on oikeastaan vain viisi fyysisesti raskasta kohtaa. Tämä on sinänsä mielenkiintoinen yllätys, koska ahdistavaa tunnetta ja vallankäytön häikäilemättömyytta on vaikka muille jakaa ja se toki vaikuttaa elokuvan luomaan ahdistuksen tunteeseen.  Tässä kohtaa voikin sanoa ohjaajan Mr. Steve McQueenin onnistuneen erinomaisesti. Toisaalta Mr. McQueen totesi, että joko tehdään elokuva orjuudesta tai sitten ei, mitään kultaista keskitietä ja höyhenellä siloittelua ei ole tässä välissä. Joten katsojan valittavaksi jääkin se, miten paljon hän laittaa taiteellisen vapauden piikkiin elokuvan tositapahtuista. Toivoisin, että paljon, sillä orjana elämisen kuvaus on suhteellisen raadollisen realistista ja osoittaa miten ihmiset luokittelivat silloin (ja yhä vaan) toisiaan sukupuolen tai ihon värin perusteella. Mutta samalla on kyllä sanottava, että tämäkin elokuva on jollakin asteella siloiteltua näkemystä, sillä elämä plantaaseilla ja toisen ihmisen omistuksessa on varmasti ollut vieläkin tuskallisempaa kuin nyt valkokankaalta välitetään.

Ohjaaja Mr. Steve McQueen jatkaa vahvaa ja brutaalia esitystään omalla ohjaustyylillään, joka yleensä näyttää pitkäkestoisesti vatsaa ylösalaisin kääntäviä kohtauksia kauniilla tavalla. Yhteistyö Mr. Michael Fassbenderin kanssa ei myöskään näytä loppumisen merkkejä. Miehillä on takanaan kolme yhteistä elokuvaa (Hunger – 2008, Shame – 2011 ja nyt 12 Years a Slave). Ensimmäinen näistä, Hunger, voitti aikoinaan Caméra dÓr -palkinnon Cannesissa, joka annetaan hyvin menestyneelle ensimmäisen elokuvan ohjanneelle henkilölle. Shame onnistui herättämään puolestaan kohua ja aloittamaan muiden ohjaajien seksiaddiktio-elokuvien sarjan. Ja nyt 12 Years a Slave on ehdokkaana useammassa eri elokuva-alan palkintokisoissa. Parivaljakon yhteistyö vaikuttaa kannattavan. Mielenkiintoista 12 Years a Slave -elokuvan näkökulmasta on myös lähes brittiläinen työryhmä ohjaajasta näyttelijöihin. Olisko elokuva ollut enemmän kiiltokuvallinen, jos se olisi tehty hollywoodlandian ehdoin? Ehkäpä ei, sillä vaikka Django Unchained ei ollut mikään suoraan historiallinen teos orjuudesta, niin kyllä sekin revitteli aika lailla suolia ja sisälmyksiä omassa tyylilajissaan.

Brittiläinen elokuva amerikkalaisesta orjuudestawww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Surullinen tarina tosielämästä, joka on kuitenkin samalla elokuvallisesti ihmiskäden taidonnäyte menneisyydestämme. Jokaisen tulisi oppia tästä jotain ja yrittää muuttaa itseään paremmaksi ihmiseksi ja ennenkaikkea ymmärtää se toisen ihmisen ihmisarvo. 12 Years a Slave on toki väkivaltainen, mutta ei siinä määrin kuin ihmisiä sillä pelotellaan. Se, miten hyvin taas pystymme elämään orjuuden-käsitteen kanssa vaikuttaa varmasti katsojan kokemukseen elokuvasta. Itse odotin vielä enemmän realisestisempaa (= raaempaa meininkiä) otetta asiaan, mutta nyt jotain jäi uupumaan. Elokuva on toki hyvin tehty, koskettava ja kaikki ehdokkuutensa ansaitseva. Minua se ei vain elokuvana vakuuttanut hyvästä ohjauksesta ja näyttelijätyöstä huolimatta. Suosittelenkin rainaa kaikille ohjaajan Mr. Steve McQueenin töiden ystäville sekä niille, jotka haluavat kurkata amerikkalaisen historiaan orjan näkökulmasta.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.

Your story, it is amazing, and in no good way. -Bass.

Mikäli 12 Years a Slave osui ja upposi jonnekin alitajuntaasi tavalla, joka saa sinut huokailemaan orjuudesta kertovien elokuvien perään on ikävä kyllä todettava, että aihe on sen verran arka amerikkalaisessa historiassa, että niitä ei ole hurjan paljon tarjolla. Katsastamisen arvoisia voivat olla seuraavat leffat: Gone with the Wind (1939), Beloved (1998) ja Manderlay (2005) sekä tietenkin mustien ihmisten elämää avaava Colour Purple (1985). Joten tässä mielessä 12 Years a Slave todellakin täyttää tätä tyhjiötä hyvin, vaikkakin jättää vielä paljon paikkoja paikattavaksi.

Osastot: Draama, Leffat, Väkivalta
Henkilöt: , , , , ,
Kommentit

Vastaa